Pallontallaajat.net
Valikko
Etusivu Afrikka Vuokra-autolla Sansibarin villissä liikenteessä ja uhanalaisia eläimiä

Vuokra-autolla Sansibarin villissä liikenteessä ja uhanalaisia eläimiä

Kirjoittanut Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 15, 2018

Matkamme mahdollisti blogiyhteistyön merkeissä Turkish Airlines ja Rantapallo.

Meillä oli etukäteen melko hatarat mielikuvat Sansibarista. Koska se tuntui olevan Tansanian paratiisimainen lomasaari, oletuksena oli, että se olisi melko turistinen. Kuinka väärässä me olimmekaan! Sansibar on vielä hyvin kehittymätön ja selvästi “real Africa”. Ei tarvitse pelätä, että siellä tulisi joka nurkalla vastaan länsimaalaisia ketjuravintoloita ja myymälöitä. Me emme nähneet ainuttakaan. Tosin koko saarta emme kiertäneet. Näimme neljän päivän aikana vain murto-osan tästä kauniista, maustesaareksi nimitetystä suuresta saaresta. Olisimme mielellämme viettäneet siellä paljon pidemmän loman, koska meiltä jäi paljon näkemättä ja Sansibar on sen verran kaukana, ettei sinne tule ihan helposti lähdettyä uudelleen.

 

Vuokra-autolla Sansibarilla – kaaottinen liikenne pitää kuskin tarkkaavaisena

Poikkesimme varmastikin melko paljon monista Sansibarille saapuvista turisteista, koska pienlentokoneen laskeuduttua saarelle, saimme pian käteemme vuokra-auton avaimet. Aurinko laski pian meidän lähdettyä liikkeelle ja matkaa hotellille oli lähes parin tunnin verran. Ajomatka vasemmanpuoleisessa liikenteessä, pimeällä, maassa, jossa kukaan ei käytä heijastimia ja kaikki (ihmiset sekä eläimet) kävelevät tiellä, oli melkoisen pähkähullu. Voin tässä suoraan suositella taksikyytiä, mikäli et ole hyvin kokenut kuljettaja. Suomessa kenellekään ei tulisi mieleen lähteä ajamaan pimeällä ilman valoja, mutta Afrikassa se on – jos ei nyt ihan okei – niin silti melko tavallista. Sekä fillarilla, mopolla että autolla. Suojateitä tai kävelyteitä ei luonnollisestikaan ole.

Meille Tansania oli kuudes maa Afrikassa, missä ajelimme autolla. Kaikissa näissä maissa (Etelä-Afrikka, Swasimaa, Lesotho, Zimbabwe ja Botswana) on vasemman puoleinen liikenne (liekö koko Afrikassa?). Missään ei oikeastaan suositella ajettavan pimeällä ja se on hyvin ymmärrettävää. Sansibarilla oli kuitenkin ihan päivälläkin levottomin liikenne näistä maista. Tämä lähinnä pääkaupunki Stone Townin lähettyvillä. Siellä ei oikeastaan yhtään voinut ennakoida milloin joku tyrkkää eteen joko jonkin näköisellä moottoriajoneuvolla, polkien tai kärryjä työntäen. Muualla Sansibarilla liikenne oli huomattavasti rauhallisempaa ja osa teistä myös ihan hyväkuntoisia. Päätiet ovat päällystettyjä.

Sansibarin pääuskonto on islam ja siellä pukeudutaan perinteisesti, mutta värikkäästi.

 

Sansibarin luontoa ja villieläimiä Jozanin kansallispuistossa

Kuten aiemmista Sansibarin postauksista voikin päätellä, meillä suurin osa ajasta kuului Melia Zanzibarin resortissa ja sen palveluista nauttiessa. Emme me kuitenkaan koko aikaa pelkästään tuolla all-inclusive paikassa kuluttaneet, vaan kävimme myös kruisailemassa vuokra-autollamme pitkin saarta ja katselemassa miltä Sansibar näyttää. Halusimme nähdä etenkin Jozanin kansallispuistossa elävät Sansibarin omat apinat, tansaniangueretsat (red colobus monkey). Ne kuuluvat maailman uhanalaisimpiin eläimiin, koska niitä elää Sansibarilla enää noin 2000 yksilöä. Jozanin kansallispuisto on niiden tärkein suojelualue. Sansibar on yksi Afrikan tiheimmin asutettu alue, koska siellä elää noin 400 ihmistä neliökilometrillä. Tästä syystä apinoiden elinalueet ovat kaventuneet pahasti. Voit lukea lisää Tansanian eläinten suojelusta Tanzania Program järjestön sivuilta.

Sää ei ollut ihan meidän puolellamme. Ajoimme kansallispuistoon sateessa ja ehdimme olla siellä vain pienen hetken ennen kuin taivaalta alkoi tulla kaatamalla vettä. Ehdimme onneksi kuitenkin nähdä nämä tyypit, joiden vuoksi olimme tulleet. Sateen aikana tai jälkeen niitä on kuulemma hyvin vaikea bongata.

Jozani Chwaka Bay National Park (tunnetaan myös nimellä Jozani Forest) on Sansibarin ainoa kansallispuisto. Sinne on pienehkö pääsymaksu ja lisäksi paikallisopas on pakko ottaa opastamaan apinoiden luokse ja muualle alueella. En muista paljonko nämä maksoivat, mutta puhutaan kahdelta ihmiseltä ehkä noin 15-20 euron suuruusluokasta. Summa ei ole suuri etenkään, kun sillä tukee luonnon- ja eläintensuojelua sekä paikallisten työllistymistä.

Kansallispuistossa on muutakin nähtävää kuin hassut paikalliset apinat. Meiltä jäi mangrovemetsä näkemättä, koska vettä tuli niin valtavalla voimalla, ettei edes sateenvarjoista huolimatta säilynyt lähellekään kuivana. Tippasimme mukavan ja hyvää englantia puhuneen oppaan ja syöksyimme auton suojiin. Parkkipaikka tuntui muutenkin tyhjenevän nopeasti. Suurin osa muista turisteista oli tullut paikalle paikallisten järjestämällä retkellä.

Jos sää olisi ollut parempi, olisimme halunneet käydä päivän aikana vielä katsastamassa kuuluisan Rock -ravintolan. Kyseessä on siis merestä kohoavan kivimuodostelman päälle rakennettu ravintola. Sinne pitää kuulema varata pöytä hyvissä ajoin etukäteen ja hintataso on monen arvostelun mukaan kallis tasoon nähden, mutta me olisimmekin oikeastaan halunneet nähdä ravintolan vain ulkoa päin. Säästä johtuen ajelimme hissukseen takaisin hotellimme suuntaan ja pysähdyimme kuvailemaan muutamia ihmetyksen aiheita, kuten tien sivuun kerättyä valtavaa muovipullokasaa.

Matkalla koimme kauhun hetkiä, kun näimme pitkällä suoralla keskellä tietä pienen kissanpennun rääpäleen ja kauempana lähestyvän suuren auton. Tomi ehti vetää auton tien sivuun ja minä hypätä autosta ulos pelastamaan kissaa. Kuten kuvasta näkee, onnistuimme tehtävässä. Pahaa teki jättää kisu sinne tien penkalle ja toivoa, että sen emo olisi jossain lähettyville. Eipä tuolla oikein muutakaan voi.

 

Sansibarin pääkaupunki Stone Town

Viimeisenä Sansibar -päivänämme ajelimme vaihteen vuoksi eri reittiä kohti Stone Townia, jonka kupeessa lentokenttäkin sijaitsee. Ohitimme pieniä kyliä ja pari vilkkaampaakin. Liikenne muuttui Stone Townin tuntumaan saavuttuamme vilkkaammaksi ja levottomammaksi. Stone Town itsessään on Afrikan mittapuulla vielä pieni kaupunki, mutta etenkin autolla se oli meille ihan riittävän suuri. Hyvänä liikennesääntönä oli selvästikin monella mennä sieltä missä tilaa sattuu olemaan. Joskus sitä tilaa on vastaantulijan kaistalla ja joskus omalla, kuten tästä blogin Facebook-sivuille lataamastani videosta voi nähdä.

Stone Townin vanhakaupunki on täynnä kapeita katuja ja umpikujia, jonne jumittuu helposti auton kanssa. Siellä näkyi muutamia turistejakin palloilemassa. Me ajelimme kaupunkia ympäriinsä ja pistimme välillä auton hetkeksi parkkiin ja kävelimme ympäriinsä. Emme kuitenkaan uskaltaneet poistua kovin kauas autolta, koska olimme menossa lentokentälle ja meillä oli autossa koko matkalla mukana oleva omaisuutemme.  Stone Townin vanhakaupunki oli rosoisen viehättävä. Olisin voinut sielläkin viettää pidemmän aikaa. Stone Townissa on lukuisia kauniita rakennuksia ja erityisesti ovia. Kaupungilla on myös synkempi historia, koska Sansibar on ollut merkittävä paikka Itäisen Afrikan orjakaupassa ennen kuin orjakauppa lakkautettiin siellä 1800-luvun lopussa. Nyt tuosta ajasta on onneksi enää muistona orjakauppamuseo.

Meidän vuokra-auto Stone Townin rannassa.

 

HYVÄ TIETÄÄ JA MUISTAA SANSIBARISTA:

  • Sansibarilla suurin osa asukkaista on muslimeja ja myös turisteilta odotetaan olat ja polvet peittävää pukeutumista.
  • Vaikka Sansibar ei ihan pahinta malaria-aluetta olekaan, on malarian estolääkitys silti suositeltavaa.
  • Liikkuminen teitä pitkin on hidasta. Vaikka joku paikka näyttää kartassa olevan lähellä, matka sinne voi kestää kauan.
  • Vaikka Sansibar onkin jo melko tunnettu lomakohde, on palvelut turisteille vielä melko lapsenkengissä. Itärannikolla, meidän resorttimme lähellä ei näkynyt kuin yksi ravintola (vaikka muita hotelleja lähellä oli) ja sekin useamman kilometrin päässä. All-inclusive ei siis välttämättä ole ollenkaan pöllömpi ratkaisu. Kuulemani mukaan länsipuolella on enemmän tarjontaa palveluista turisteille ja myös ravintoloita yms.
  • Me lensimme Sansibarille pienlentokoneella mantereelta, mutta saarelle on kauempaakin suoria yhteyksiä. Esimerkiksi Turkish Airlines lentää Sansibarille suoraan Istanbulista.
  • Jos päätät vuokrata auton, varaudu siihen, että ne ovat kaikki vanhoja. Uusia autoja ei ole vuokrattavana, eikä saarella ole yhtään kansainvälistä vuokrafirmaa. Me vuokrasimme auton Kibabu Carsilta. Kaikki sujui muuten hyvin, mutta autoa kentälle palauttaessamme ketään ei ollut vastassa ottamassa avaimia ja palauttamassa (käteisellä maksettua) takuusummaa. Loppujen lopuksi vuokraamon tyyppi tuli hakemaan meiltä avaimen ja palauttamaan takuusumman, kun olimme jo menneet turvatarkastuksen läpi portille. Loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikka se vähän hermoja koettelikin.

Pienlentokoneessa ei tarvitse erikseen pyytää vierailua ohjaamoon.

Lue myös aiemmat postaukset Sansibarilta:

Rantalomailua Sansibarilla

Resorttielämää Tansaniassa

Tiedän, että Suunnaton -blogin puolella ollaan äskettäin kotiuduttu Tansaniasta, joten lisää postauksia Sansibarilta tulee varmaankin löytymään myös sieltä. Miltä Sansibar sinusta kuulostaisi matkakohteena? Vastasiko tässä postauksessa kerrotut asiat mielikuvaasi tuosta kaukaisesta saaresta?

 

Seuraathan jo blogiamme:

Facebook | Bloglovin | Instagram | Twitter

 

Katso myös nämä

16 Kommenttia

Heidi/Himomatkaajan Turinoita helmikuu 18, 2018 at 12:16

Wau! Olitte kyllä aika uskaliaita kun yötä myöten lähditte ajelemaan! Ja kiitos myös pienen kisun pelastamisesta, teillä on sydän paikallaan! Noita rääpäleitä näkee matkoilla liiankin paljon, ja niinhän se on, että vain vahvimmat selviävät. Tylsää toisaalta on nähdä tuollaisia pullokasoja, kun tietää kauanko luonnolla menee aikaa tuollaisen määrän “poistossa” -ikuisuus.

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 19, 2018 at 19:11

Ihan yötä myöten ei ajeltu, vaan joskus klo 18-20, mutta sekin tuntui kyllä tosi myöhäiseltä, kun missään ei ole katuvaloja.

Kisun pelastaminen oli ihan itsestäänselvyys. Mun päivä ja ehkä koko loppuloma olisi mennyt täysin pilalle, jos olisin nähnyt kissanpennun jäävän auton alle. Onneksi se toinen auto oli vielä sen verran kaukana, että ehdittiin.

Epäilen, että ne pullot oli ehkä menossa jonnekin. Se kasa näytti niin suunnitelmalliselta, eikä Sansibarilla ollut muuten mitenkään roskaista. Ehkä ne pullot odotti kuljetusta tai jotain.

Vastaa
Jenni / Unelmatrippi helmikuu 18, 2018 at 12:17

Mulla ei ollut kovin vahvoja mielikuvia Sansibarista, joten en osaa oikein sanoa, vastasivatko postauksen asiat mielikuviani. Ehkä kuitenkin kuvittelin Sansibarin olevan turistisempi eli se vähän yllätti! Vaikuttaa kiinnostavalta paikalta, ja kuvien perusteella siellä on kaunista. Liikenne sen sijaan ei kuulosta kovin rentouttavalta kokemukselta. 🙂

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 19, 2018 at 19:13

Kaunista Sansibarilla kyllä on ja se on mielenkiintoinen paikka. Afrikkaa, vaikka paikallisten mukaan jotenkin tosi erilaista Afrikkaa kuin mantereella. Me oltiin liian vähän aikaa siellä, että voisin lähteä paremmin analysoimaan. Liikenne ei tosiaan ollut Stone Townin liepeillä kovin mukavaa, mutta muualla onneksi valoisan aikaan ihan ok.

Vastaa
Suunnaton helmikuu 18, 2018 at 22:11

Kiitos linkityksestä! Seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa kirjoittelemaan ainakin ensitunnelmia Tansaniasta, joten tosi hyvään saumaan osui tämä juttu 🙂
Oli jännä lukea, että Sansibar ei mielestänne ollut kovin paha turistikohde, koska mulla päälimmäinen fiilis oli se, että Sansibar oli juuri sitä. Tai ei pelkkä turistikohde, mutta turistien alueet ja aito sansibarilainen elämä tuntuivat olevan tosi kaukana toisistaan. Aito arkielämä tuntui jäävän aika kauas lomalaisesta, kun normaalisti on tottunut liikkumaan enemmän paikallisten keskuudessa. Toki tämä varmasti on ihmisestä ja reissustakin rippuvaista.
Liikenteestä sen verran, että minä liikuin Sansibarilla ainoastaan takseilla. Yksi kuski ajoi sen verran hasardisti, että kyydissä vähän pelotti, mutta muuten taksikyydit tuntuivat suht turvallisilta, vaikka osa ohituksista olikin aika jänniä. Jos olisin Sansibarilla isommalla porukalla (lue: en yksin), voisin hyvinkin vuokrata siellä auton. Uskoisin että se on saarella liikkumiseen aika näppärä peli, kun vaan sisäistää muutamat perusasiat.

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 19, 2018 at 19:19

Kiva kuulla sinun tuoreita mietteitä Sansibarilta. 🙂 Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat tuolla, että turistien alueet ja sansibarilainen elämä on kaukana toisistaan. Sitähän se etenkin meillä oli, kun elelimme resortissa ja ne paikalliset asustelee jossain muualla. Aika samanlaista oli esim. Meksikossa Jukatanilla, mutta siellä oli sitten kaikkea härdelliä turisteille miljoona kertaa Sansibarin verran. Turistisuuden puutteella tai vähäisyydellä tarkoitin ennen kaikkea juuri turisteille suunnattujen palvelujen (ravintolat ja kaupat) puuttuminen ainakin niiltä alueilta, missä me liikuttiin.

Vastaa
Merja helmikuu 19, 2018 at 09:04

Tuliko teille mitään mielikuvaa, kuinka vaikeaa tai helppoa olisi löytää kasvisruokaa, oliko esimerkiksi resortissa mitään? Ainakin kuvista bongasin hedelmäkojun. Täytyy pikkuhiljaa alkaa laajentaa matkaunelmien laajuutta kohti Afrikkaa ja yli pelkän safarin, todella mielenkiintoisen oloista matkailua.

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 19, 2018 at 19:22

Mun on tunnustettava, että me tosiaan syötiin vain tuolla resortissa, koska turistille sopivan näköisiä (yritän kaikin mahdollisin tavoin vältellä ruokamyrkytystä terveydellisistä syistä) ravintoloita nähtiin Stone Townin ulkopuolella tasan yksi. Tosin ei kovin laajalla alueella liikuttu. Melia Zanzibarista olisi kyllä saanut kasvisruokaa navan täydeltä. Siellä oli todella laaja valikoima erilaisia ruokia.

Vastaa
Teppo/Tämä matka helmikuu 21, 2018 at 09:55

Nyt rupes kiinnostamaan road trip Sansibarissa. Tuo liikenne näytti videopätkällä olevan hyvin rauhallista, mutta pimeellä ajo on kyllä iso riski. Muistan Pohjois-Kiinassa kun kaikki säästi valoja ja tiellä puikkelehti pimeitä haamuja siellä täällä, kyllä hirvitti. Autoilijat on noissa paikoissa tietty varautuneet kaikkeen ja osaavat varoa vaikka itsellä olisikin etuajo-oikeus.

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 21, 2018 at 21:33

Juu, nopeutta ei videon ajotilanteessa ole paljoakaan, jolloin ehtii kyllä väistelemään. Lähinnä siinä näkyi se, miten porukka vaan tunkee milloin mistäkin suunnasta omilla kulkupeleillään. Stone Townin ulkopuolella liikenne oli ihan maltillista valoisan aikaan.

Vastaa
Ne Tammelat helmikuu 21, 2018 at 18:38

Upeita kuvia apinoista ja onneksi ehditte juuri nähdä sen mitä halusitte enne sadekuuroa. Ihanaa, että kissanpoikanen pelastui myös ja todella mainio tuo toinenkin kissakuva! Jotenkin mennyt ihan ohi, että ko. paikka sijaitsee omalla saarellaan. Nyt on sekin aukko paikattu sivistyksestä 🙂

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 21, 2018 at 21:36

Saaripa hyvinkin tuo Sansibar. Mombasa, Afrikan toinen tunnettu rantalomakohde, sen sijaan on ihan mantereella.

Onneksi tosiaan ehdittiin nähdä apinat. Olisi harmittanut, että käytettiin matkaan niin paljon aikaa, jos ei oltaisi noita töyhtöpäitä nähty.

Vastaa
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta helmikuu 22, 2018 at 09:08

Hehe, mua ei saisi ratin taakse ihan helposti tollasessa tilanteessa 😀 Hyvin vedetty kun selvisitte perille! 🙂 Olen lähinnä nähnyt vain valkohiekkaisia paratiisi kuvia Sansibarilta ja oli kiva nähdä vähän todellista maisemaakin 🙂
Nuo apinat ovat Super hellyyttävän näköisiä <3

Vastaa
Katariina/Maisemajahdissa helmikuu 24, 2018 at 15:17

Reipasta autoilua teillä! Meillä ainoat autoilukokemukset Afrikassa rajoittuu Etelä-Afrikkaan, ja siellä autoilu sujui kyllä musta yllättävänkin helposti. Jotenkin mulla on muista Afrikan maista (ehkä Namibia poislukien) kuitenkin sellainen kuva, että omatoimiautoilu olisi liian raffia kamaa. Ilmeisesti olen kuitenkin ollut väärässä 🙂 Jossain kohtaa houkuttaisi reissu Keniaan ja Tansaniaan, joten siinä kohtaa pitäisi sitten kyllä tarkemmin selvittää, että missä mittakaavassa noita maita saisi omalla autolla kierreltyä.

Vastaa
Aila helmikuu 24, 2018 at 16:45

Olipa mielenkiintoista lähteä lukemaan juttua paikasta jonne en luultavasti ikinä matkusta kuin nojatuolissa. Afrikka on ehdottoman mielenkiintoinen matkakohde kyllä. Keniassa olen ollut parin viikon matkalla ja kyllä, sielläkin oli vasemmanpuoleinen liikenne.

Vastaa
Sanna I Seven Seas helmikuu 25, 2018 at 11:27

Sansibar on mm. teidän kuvien ja kokemusten perusteella nostanut kyllä sijoitustaan mun toivelistalla. Harmillista vaan, jos sielläkin pitää popsia malarialääkkeitä, kun mieluusti en niitä ottaisi. Ja mitä tulee autoiluun, niin voi olla että jättäisin pimeällä ajamisen ja muut jännitysmomentit kokematta, vaikkakin parhaat tarinat ja muistothan niistä aina syntyy! 😉 Ootte mulle todelisia Afrikka-lähettiläitä ja sitten kun se hetki koittaa, että ollaan menossa tuonne, niin kysyn teiltä kaikki vinkit!

Vastaa

Jätä Kommentti