Pallontallaajat.net
Valikko
Etusivu Koirat Suomessa on maailman surkein koirakulttuuri

Suomessa on maailman surkein koirakulttuuri

Kirjoittanut Elina | Vaihda vapaalle toukokuu 3, 2016
Juuri nyt tuntuu siltä. Jo pidemmän aikaa olen ihmetellyt sitä, miten Suomessa koiran ulkoiluttaminen antaa muille ihmisille luvan puuttua elämääsi.
Olen sitä mieltä, että tottelemattomat koirat täytyy pitää kytkettyinä. Entistä tärkeämpää tämä on etenkin sellaisten koirien kohdalla, jotka voivat olla vaaraksi ihmisille tai toisille koirille. Jokaisen koiria pelkäävän tulisi voida liikkua ulkona pelkäämättä.On kuitenkin koiria, jotka ihan oikeasti tottelevat, eivätkä hyökkäile vapaana ollessaan puremaan ketään. Omat koirani ovat jo 9- ja 11-vuotiaat, eivätkä ole vapaana ollessaan purreet ketään – ja ne sentään ulkoilevat vapaana päivittäin. Olen käyttänyt satoja tunteja niiden kouluttamiseen ja kilpaillut tottelevaisuuskokeissa ylimmässä luokassa. Niiden mielestä parasta maailmassa on leikkiä ihmisen kanssa ja keppi kädessäni on sata kertaa mielenkiintoisempi kuin joku satunnainen ohikulkija metsässä, joka huutelee meille kirosanoja (NYT ***tana ne koirat kiinni!“) jostain 50 metrin päästä. Ne pysyttelevät lenkillä hyvin lähellä, eivätkä ole kiinnostuneita riistasta. Edestämme on pomppinut peuroja ja ampaissut jäniksiä, mutta silti ne ovat totelleet. Bordercollie on yksi helpoimmista roduista opettaa kulkemaan vapaana karkailematta.

Pakenen päivittäin koirieni kanssa pelloille, aukioille ja metsäpoluille ulkoilemaan, jotta saisimme kulkea rauhassa. En liiku yleisillä lenkkipoluilla tai kävelykaduilla juuri koskaan. Silti aina joskus joku tulee vastaan. Molemmat koirani ovat oppineet jo pennusta pitäen, että vastaan kävelevä ihminen tarkoittaa namia tai leikkimistä. Siksi ne kääntyvätkin luokse automaattisesti nähdessään ihmisen. Voin ihan käsi sydämellä sanoa, ettei niistä ole mitään harmia muille. Silti jotkut ihmiset katsovat olevansa jopa velvollisia huutamaan minulle (ja muille koiriaan vapaana ulkoiluttaville), että koirat tulisi pitää kiinni, koska LAKI sanoo niin!
Kuinka monen ihmisen olette nähneet tai kuulleet huutavan kirosanoja jolle kulle, joka ylittää suojatien punaisilla valoilla tai ajaa toukokuussa nastarenkailla?
Minä en yhdenkään, mutta ystäväni koirat on kyllä uhattu tappaa, koska ne olivat vapaana (kiltisti omistajansa vieressä).
Metsästyslaissa (8 luku §51)  sanotaan:
Koiran kiinnipitovelvollisuus
Maaliskuun
1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä
kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.
Laki on käsittääkseni säädetty alunperin metsästyskoiria varten. Riistaviettiset metsästyskoirat harvemmin ulkoilevat kiltisti omistajansa lähettyvillä, vaan etsivät aktiivisesti jälkiä ja voivat jahdata eläimiä. Esimerkiksi lintujen pesimäaikaan (joka on nyt) vapaana juoksenteleva metsästyskoira voi saada paljon tuhoa aikaiseksi. Lain tehtävä on suojella villieläimiä. On kuitenkin eri asia liikkua luonnossa lähellä pysyttelevän seurakoiran kanssa, jonka mielestä tärkein tehtävä lenkillä on kepin kantaminen, eikä se yleensä edes huomaa lähistöllä pomppivia jäniksiä tai parinkymmenen metrin päästä tapittavaa peuraa. Nämä koirat ovat usein vapaana välittömästi kytkettävissä. Voisiko näiden koirien omistajien antaa ulkoilla rauhassa koiriensa kanssa?
Onnellinen on kurainen bordercollie.

 

Koirankakkakeskustelu

Joka keväinen koirankakkakeskustelu on mielenkiintoinen ilmiö. Jotkut ovat alkaneet jopa kuvaamaan ulkoa löytyneitä jätöskasoja ja julkaisemaan näitä kuvia sosiaalisessa mediassa. Kummallista miten ympäri vuoden luonnosta löytyvät, piittaamattomien ihmisten jättämät,  maatumattomat roskat eivät herätä samanlaista tunteiden purkausta. Luontoon dumpataan jopa isoja huonekaluja sekä ongelmajätteitä, mutta harva tästä pitää mitään meteliä. Koirien kakoista on kuitenkin ihan ok avautua kelle tahansa koiran omistajalle, jopa sille, joka seisoo itsekin ojassa, jotta hänen hihnassa oleva koiransa pääsee mahdollisimman syvälle pusikkoon tarpeilleen. Silti ne pökäleet pitäisi kuulema sieltä puolimetrisestä heinikostakin pussittaa maatumattomaan muovipussiin. Been there, done that. Onneksi en enää asu kerrostaloalueella. 

Miksi muualla maailmassa koiria suvaitaan niin paljon paremmin?

Puhuin asiasta äskettäin Tanskaan muuttaneen ystäväni kanssa. Hän kertoi, että tanskalaiset ottavat koiransa ihan joka paikkaan ja yleensä ne ovat vapaana. Myös kaupungilla. Taistelurotuisilla koirilla näkee toisinaan kuonokoppia ja ne ovat kytkettyinä, mutta muuten iso osa koirista ulkoilee vapaana. Tanskassa on ilmoitettu puistot, jossa koirat täytyy pitää kytkettyinä. Muualla ne saavat ilmeisesti olla vapaana. Miksi koirattomat tanskalaiset eivät karju koiran ulkoiluttajille? Mikä suomalaisista tekee niin vihaisia?
Niin monessa maassa katukoiratkin saavat nukkua rauhassa kadulla, mutta Suomessa ei saa rauhassa ulkoilla oman koiran kanssa.
Olen ihastellut vapaana ulkoilevia koiria lukuisissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Viimeisimpänä tulee mieleen istuskelumme Buenos Airesissa suuressa puistossa, jossa 80 % koirista kulki vapaana muiden ihmisten ja koirien seassa. Niille heiteltiin palloa ja välillä ne jopa loikkivat nurmikolla makaavien ihmisten yli. Kukaan ei suhtautunut koiriin tai niiden omistajiin millään tavalla negatiivisesti. Suomessa tälläinen koirien vapaana juoksuttaminen vilkkaassa puistossa ei olisi ikinä ollut mahdollista. Herranjestas, siellähän oli lapsiakin seassa.
Koirien vapaana pitäminen on oma asiansa, mutta lisäksi Suomessa on vielä lukuisia rajoituksia sen suhteen mihin koiraa ei saa viedä. Koirilta kiellettyjä ovat urheilukentät, torit toriaikaan ja pahin synti kaikista olisi viedä koira uimarannalle.
Uimarannalla St Lucialla, Karibialla.
Koirat leikkimässä rannalla Phuketissa. Voitteko kuvitella, ihmiset uivat SAMASSA vedessä?
Koirien uimaranta Australiassa.
Tätä termiittiä hoidimme Australiassa. Sen omistaja oli sitä mieltä, että sitä voi ihan hyvin pitää vapaana. No pystyi toki, mutta sen jälkeen sitä huhuiltiinkin puoli tuntia pitkin metsiä. Kaikkia koiria EI voi pitää vapaana kuin aidatulla alueella.
On Suomen koirakulttuurissa toki hyvääkin. Jopa tosi paljon. Koirista pääsääntöisesti huolehditaan hyvin. Niitä ulkoilutetaan ja käytetään tarpeen tullen lääkärissä. Meillä ei saa myydä pentuja eläinkaupassa, torista puhumattakaan (koska eihän sinne saa viedä koiria). Suomessa ei ole katukoiria ja yleisesti ottaen koiria hylätään hyvin vähän. Meillä on vahva harrastuskulttuuri koirien kanssa ja niiden kanssa käydään erilaisilla kursseilla. Ehkä meillä ei siis ihan maailman huonoin koirakulttuuri ole, mutta ehkä tiukkapipoisin.Voisikohan sitä pipoa ihan vähän löysätä? No, oikeasti mekin olemme saaneet paljon useammin kehuja hyvin koulutetuista koirista niiden ollessa vapaana kuin valituksia. Ehkä juuri siksi ne kerrat, kun joku ryhtyy asiasta huutamaan, tuntuu entistä pahemmalta, koska ihan aidosti tuntuu, ettei siihen meuhkaamiseen ole mitään syytä.

Mitä mieltä te olette Suomen koirakulttuurista? Entä onko teillä kokemusta muiden maiden koirakulttuureista?

Pysy mukana:

Katso myös nämä

72 Kommenttia

Maarit Johanna toukokuu 3, 2016 at 17:23

Hyvä postaus ja saa ajattelemaan asiaa myös koiraa omistamattoman silmin. Mie ite pelkään koiria, varsinkin isoja yli kaiken, koska naapurin koira puri minua silmästä kahdeksanvuotiaana. En tunne rotuja enkä tiedä minkä näköinen koira todennäköisimmin olisi kiltti tai rauhallinen. Arvostan kun koirat ovat lenkillä kiinni, mutta minun puolestani ne saa olla kyllä missä tahansa matkassa. Eikös ulkomailla dogit saa ottaa matkaan vaikka ravintolan terassille tai muualle yleisiin ulkotiloihin ihmisten kanssa? En näe miksi se olisi mulle ongelma jos samalla rannalla, puistossa tai muualla olisi koirat ihmisillä matkassa. Tuo koiran omistajille huutaminen on aika hirveää. Melkein samalta kuulostaa kun toiset katsoo kieroon jopa lapsia.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 3, 2016 at 17:42

Onpa sulla todella ikävä kokemus! 🙁 Onneksi ei tullut ilmeisesti kuitenkaan mitään pysyvää vauriota silmälle? Tuollainen kokemus kyllä varmasti jättää helposti pelon koiria kohtaan etenkin, jos ei ole sen lisäksi ole paljon muuten tekemisissä koirien kanssa.

Monissa maissa koiria saa tosiaan ottaa vapaammin mukaan joka paikkaan. Suomessakin itseasiassa vapautui koirien ravintolaan vieminen ja ravintola itse saa päättää hyväksyykö koiria sisälle vai ei. Aiemmin jokin viranomaissääntö kielsi sen, muttei enää. Tosi monille terasseille koirat on tervetulleita. Iso osa suomalaisista taitaa silti edelleen olla siinä uskossa, että koiria ei saa ottaa ravintolaan mukaan.

Vastaa
Maarit Johanna toukokuu 4, 2016 at 07:21

Juu ei tullut sen kummempia vaurioita, mutta säikähdin niin pahasti, että melkein kaikkia isompia eläimiä kavahdan vieläkin.
Hyvä että viranomaiset on höllentäneet käytänteitä ja firmat saa itse päättää miten eläimien kanssa toimitaan!

Vastaa
Jaana toukokuu 3, 2016 at 17:42

En nyt sanoisi että suomalainen koirakulttuuri on auttamattomasti paskaa. 🙂 Olen mm. tyytyväinen siihen että meillä ei ole esimerkiksi kulkukoiralaumoja, jotka ovat käsittääkseni aikamoinen ongelma monessa maassa. En tahtoisi luovia sellaisten lähellä, oli mulla koirat mukana tai ei.

Olen kyllä lainrikkoja, koska käyn mielelläni juoksuttamassa koiriani metsässä. Ne ovat riistaviettistä rotua, mutta sen vuoksi mulla onkin jatkuva tutka päällä muiden liikkujien suhteen. Minäkin olen tehnyt valtavan duunin nimenomaan luoksetulon kanssa, sen on oltava tilanteesta riippumatta 100% varma. Ja siitä hetkestä lähtien, kun omat koirat lopettavat tottelemisen, ne siirtyvät hihnaan aina ja kaikkialla. Meillä ei myöskään lähestytä muita ihmisiä, elleivät he sellkeästi kutsu koiria ensin.

Kokisin kuitenkin suurimmaksi ongelmaksi koiralliset kanssaulkoilijat. Suomessa on varmaan kädettömimmät koiran omistajat. Kaupungissa saa väistellä remmirähjiä, tai sellaisiksi hyvällä vauhdilla tulevia. Nykyiset koirani onneksi ohittavat muut hiljaa, mutta olenpa itsekin taistellut epävarman remmirähjän kanssa kun valopää päästi vihaisen koiransa pimeydessä omani päälle. Herkkä koira pelkäsi sen jälkeen kaikkia perheen ulkopuolisia koiria.

Meillä Kotkassa on kyllä hupaisaa kaksinaismoralismia. 🙂 Koirat ovat tervetulleita torille toriaikana, mutta niitä ei saa uittaa venerannassa, jonka vieressä on pursiseuran yleinen sauna – sekä luonnollisesti useampi laituri. Minä uskallan väittää, että omat koirat tekevät vähemmän jätettä siihen ympäristöön kuin moottoriveneet. Itse henkilökohtaisesti en uisi kyseisessä lahdessa (jo ällöttävän levämuodostelman takia), eikä kyllä koiratkaan kovin montaa kertaa ole päässeet kastelemaan tassujaan lätäkköön. 😀

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:28

Tuo ehdoton luoksetulo onkin tärkein homma koiria vapaana pidettäessä. Riistaviettisten vapaana pitäminen on aika haastavaa ja todella hienoa, että olet saanut koulutettua niin vahvan luoksetulon! Siitä olen ihan samaa mieltä, etten todellakaan kaipaisi kulkukoiralaumoja Suomeen. Se ei olisi hyvä asia kenellekään. Sen suhteen Suomessa tosiaan on asiat kunnossa.

Vastaa
Sara I Sara's Fab Life toukokuu 3, 2016 at 17:43

Kaikella on kaksi puolta. Uima-rannoista ymmärrän, jos joku koira sinne jätökset tekee, ei se oo kovin kiva sitten viettää kesäpäivää siellä, ja jos sattuu paljain jaloin siihen astumaan. Näin teoriassa. Vapaana pitämisessä, niin kuinka koira voi purkaa kaiken energian, jos se on koko ajan kytketty? Kaikilla ei ole omaa pihaa, tai se on pieni. Koirapuistoissa ei koirat välttämättä tule toimeen, ja se mikä koirapuistoissa on typerää, on se että agility esteitä on enemmän isojen kuin pienten koirien puolella. Jos pienten puolella mitään aktiviteettiä edes on. Ihmisistä sen verran, että sama kun talvinopeuksista halutaan eroon, ja että "omalla järjellä" ajettaisiin, niin kaikki ei vaan osaa arvioida asioita realistisesti (nim. ekaa kertaa talvella ajoin, ekat liukkaat kelit, klo 6 aamua helsinginstä porvooseen, tyhjät tiet, 3 kolaria/ulosajoa. Minusta meinas tulla vielä 4 kolaroija sen takia vaikka ajoin alle rajoituksen). Saattaa ajatella että ei se koira mitään tee, ja sitten käykin toisen koiran kimppuun (näitäkin "tarinoita" facebookissa pyörii. Omistaja vain katsoo vieressä kun oma koira tappaa toisen koiran). Tämän takia niitä lakeja on, koska kaikilla vaan ei ole sitä maalaisjärkeä.

Itsellä siis koira mitä metsässä ja pelloilla annetaan olla vapaina. Myös siskon koira (joka on ihan överi ystävällänien lapsiperheessä, eikä näyki vaikka lapset yrittävät siivetä selkään). Myös niin energinen, että ei millään pääsisi kerrostalossa purkamaan energiaa tarpeeksi. Mutta tuo toisten ihminen karjuminen omalle koiralle on kyl rasittavaa. Äitini kertoi, kun koira pissassi johonkin aidan nurkalle, aidan takaa huikattiin että "keräätkös jätökset pois". Ihminen joka ei tunnista koiran asennosta kummat se tekee, ei pitäisi olla hirveesti nokan koputtamista. Toki luonnollisesti asfaltilta kerätään, mutta lenkkipolulla jos mettään tekee niin eihän kukaan sieltä käy jätöksiä keräämässä. Onhan siellä metsässä niin paljon muutakin elämää.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 4, 2016 at 05:55

Tuohon uimaranta-juttuun tulee väistämättä mieleen se, että joka kesä saa lukea/kuulla uutisointia, miten joku on sairastunut norovirukseen tai muuhun oksennus-/ripulitautiin siellä käydessään. Ihmisethän ne sen viruksen sinne kantaa, joten olisi tässäkin asiassa paljon parannettavaa meidän kaksijalkaisten osalta.

Puhumattakaan niistä lukuisista ihmisten jätöksistä tuolla luonnossa, jossa omat koirat kierii ja parhaimmillaan syö sitä. Ja oksentaa sen jälkeen autoon sekä kotiin lattialle. Nimim. kokemusta on.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:32

Se on niin kurjaa, että se maalaisjärjen puute tekee paljon hallaa. Mulle ei myöskään oikein riitä se, että "ei tämä mitään" tee, vaan sen koiran pitää totella, jotta sitä lausetta ei tarvitsisi sanoa.

Niinhän se vaan on, että ihmiset ne taudit sinne uimarannalle todennäköisemmin levittää kuin koirat.

Vastaa
Jonna / Lempipaikkojani toukokuu 3, 2016 at 17:47

Juuri tein postauksen aiheesta, miten Saksassa koiriin suhtaudutaan. Jutun voi käydä lukemassa täältä: http://www.rantapallo.fi/lempipaikkojani/2016/05/02/toivepostaus-koiran-kanssa-saksassa/ Mutta siis lyhyesti, niin koiria pidetään paljon vapaana ja saa ottaa mukaan esim terassille ja ravintolaan, vaikka isoihin kauppoihinkin.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:33

Kiitos, kun linkkasit tämän tänne mukaa! 🙂

Vastaa
johannasuomela.com toukokuu 3, 2016 at 19:04

Kolmen koiran omistajana luin tämän suurella mielenkiinnolla.

Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Yllättävän harva ymmärtää nuo sanat "kytkettynä tai VÄLITTÖMÄSTI kytkettävissä". Mutta siinä on yksi ehdoton sääntö, jonka tuossa unohdit mainita, ja jossa ei voida sallia mitään kompromisseja. Se on kuntopolku, jolla koiran pitää olla aina kytkettynä.

Kirjoitin oman kirjoitukseni samaa aihetta sivuten, sillä en voi koiranomistajana sietää sitä että koirat juoksevat vapaana kuntopolulla kymmenien metrien päässä omistajan jäljessä/edellä, ja lienee tarpeetonta mainita että kasat jäävät sitten juuri siihen, mistä ne seuraavan juoksijan lenkkarinpohjaan päätyvät.

Oma näkemykseni asiasta: https://johannasuomela.com/2016/03/05/tolkun-ihminen-ulkoilee/

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:35

Kiitos lisäyksestä. Se ei tullut mieleen, kun me ei oikein koskaan kuntopoluilla lenkkeillä. Omat koirat on myöskin sitä mallia, että ne haluaa tehdä tarpeensa aina jossain pusikossa, enkä voisi ikinä kuvitella niiden tekevän mitään keskelle tietä / polkua. Mutta ei tosiaan varmasti ole kivaa, jos lenkkarin pohjaan tarttuu haiseva yllätys. Siinä on ollut tosi piittaamaton koiran omistaja, joka sen on sinne jättänyt.

Vastaa
Emmi H toukokuu 3, 2016 at 20:14

Se, mikä Suomessa on yleensä hyvin, on että koiria ulkoilutetaan ja ne osaa pääsääntöisesti käyttäytyä (vapaanakin). Täällä Houstonissa mua ärsyttää se, että koirat yleensä pissitetään vaan rappujen edessä tai kotipihassa jos sellainen on. Mitään lenkkeilyä harva tuntuu harrastavan. Ja sitten koirat ovat niin innoissaan joskus harvoin nähdessään ihmisen tai toisen koiran, että meinaavat seota ja haukkuvat kuin sekopäät. Meidän asuntokompleksissa näkee paljon koiria,joita "ulkoilutetaan" parvekkeella,josta ne sitten meuhkaavat jokaiselle ohikulkijalle (jotkut jopa päästetään tekemään tarpeensa partsille/terassille, ällöttävää!). Monet myös laittavat koirat työpäivän ja yön ajaksi kuljetuskoppiin tai häkkiin, mikä on musta aika ihme käytäntö. Suomessa koirien kuten muidenkin eläinten oloista ainakin tunnutaan oikeasti välitettävän, niitä ei hylätä kaduille ainakaan samoissa määrin kuin täällä ja ajatella että ne on "vaan eläimiä".
Mutta tosi hyviä pointteja sulla ja oot oikeassa siinä, kuinka suomalaiset osaa olla tosi pikkumaisia "lainkuuliaisia" niuhottajia..Taitaa olla kansallissairaus ihan asiassa kuin asiassa!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:37

Kansallissairauspa tosiaan. Kielletään kaikki. 😀 Jenkkien koirakulttuuri ei taida yleisellä tasolla olla tosiaan mitään ihan ruusunpunaista hattaraa. 🙁 Tosi kurjaa, ettei koiria lenkitetä, kuten pitäisi. Mutta vapaampaa koiran kanssa liikkuminen siellä käsittääkseni on, jos ja kun se koira lenkille pääsee?

Vastaa
Emmi H toukokuu 10, 2016 at 13:45

Hmm en ole ihan varma, miten muissa kaupungeissa ja osavaltioissa on, mutta täällä ainakin lenkkipolulla vastaantullessa on useimmat koirat hihnassa. En usko kuitenkaan, että samanlaista vouhottamista tulisi asiasta kuin Suomessa jos ne vapaana olisi. Kaveri, joka asui Floridassa vajaan vuoden kävi ainakin aina koiransa kanssa kahviloissa ja kuulemma tietyille rannoille sai myös ottaa koirat mukaan:) Täällä Texasissa näkyy myös Galvestonin rannoilla aina ihmisillä koirat mukana, mikä ei ketään näytä haittaavan!

Vastaa
Anonyymi tammikuu 1, 2017 at 15:56

Hei itse olen Jenkeissä syrjäisemmällä ja kaukana kaupungista asumassa. Talot ja pihat ovat isoja ja kaikilla on koira. Täälä käytetään koirilla sähköpantoja ja pihat rajataan sähköaidalla niin että koira saa iskun jos ylittää rajan. Tästä syystä koirat ovat koko päivän vapaasti pihalla juoksemassa, mutta niitä lenkitetään myös. En itse ole ihan varma miten suhtaudun sähköpantaan, osottain se on kiva että sen ansiosta koirat saavat juoksennella irti mutta sitä käytetään myös koulutuksessa ja se on aivan kamalaa. Koirat ovat huonommin koulutettuja perhekoiria ja harrastelu on pienempää. Rotukoiria ei juurikaan ole vaan koiran haetaa koirasuojista. Yleisesti koiriin suhtaudutaan rennommin mutta vahvan autoilukulttuurin takia ei niitä juuri minnekkään oteta mukaan.ja haluaisin vielä huomauttaa että ainakin tällä alueella koiran kakat päätyvät pussiin todella hyvin ja kaikki koirat ovat aikalailla remmirähjääjiä, mutta siitä ei välitetä niinkuin Suomessa.

Vastaa
säppä toukokuu 3, 2016 at 23:15

Espanjassa on kyllä ihanaa ulkoilla koirien kanssa, kun niitä saa pitää täällä paljon enemmän vapaana kuin Suomessa. Tai siis, kyllä täälläkin esimerkiksi puistojen kylteissä käsketään pitää koirat hihnassa, mutta käytännössä kukaan ei kyllä pidä – ei mekään. Varsinkin meidän Esmen kanssa ulkoilu on täällä paljon stressittömämpää, se kun vähän arempana koirana ahdistuu helposti hihnassa ollessaan, jos joku tulee liian innokkaasti lähelle, ja alkaa metelöimään, mutta vapaana tätä ongelmaa ei ole.

Se, mistä taas pidän Suomessa, on se, miten helppoa koirien kanssa on kulkea julkisilla. Junissa on lemmikkivaunut, ja koira saa kulkea mukana ilman koppaa metroissa, busseissa, ym, mutta täällä Valenciassa taas ei puhettakaan… Mikä on vähän hassua, kun monen muun asian suhteen täällä otetaan paljon rennommin. Yleisille rannoille ei täälläkään saisi koiria viedä, mutta pohjois-Espanjassa taas kokemukseni mukaan kyllä – ainakin pahimman sesongin ulkopuolella. Tai sitten käytännöt eivät vain kohtaa sääntöjen kanssa… Oli niin ihanaa seurata Jazzia viikonlopun Asturiasin reissulla, kun se pääsi rannalle kirmaamaan muiden karvatassujen joukkoon ja kahlaamaankin <3 Kyllä Suomessa ollaan minunkin mielestäni liian tiukkapipoisia.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:39

Onpa kiva kuulla, että teille on sopinut hyvin tuo vähän rennompi koirakulttuuri ja koirakin viihtyy. 🙂 Kuulostaa tosi mukavalta.

Vastaa
Eve/Meiän matka toukokuu 4, 2016 at 02:28

Olen samaa mieltä kanssasi, Suomessa koirien pitämisessä on hirveästi rajoituksia. Näin itse Meksikossa ollessamme koirat jäivät kauppojen ulkopuolelle odottamaan omistajiaan,samoin Vietnamissa omistaja ajoi mopolla niin koira vaan juoksi vieressä. Hienoa nähä miten lojaaleja koirat ovat.
Itse en uskalla käyttää koiria enää Joensuussa Koirapuistoissa sillä siellä on ollut useampia koiramyrkytys tapauksia.:( Mielummin vien koirat luontoon vapaana juoksemaan. Jotkut eivät ymmärrä että koira ei ole vain koira vaan rakas perheenjäsen.:(

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:40

Meksikossa ja Vietnamissa on kyllä varmasti aivan erilainen koirakulttuuri. Hyvässä ja huonossa!

Voih! Unohdin tuon koirien myrkyttämisen tästä postauksesta ihan kokonaan. Se on niin käsittämätöntä, että saa pelätä noita myrkkysyöttejä vielä! 🙁

Vastaa
Sari toukokuu 4, 2016 at 06:18

Taannoisella Hong Kongin reissullani oli periaatteessa koirien ulkoiluttaminen kielletty kaikkialla. Ei ne kissatkaan saa missään olla, vaikka kiitokseksi metsästävät hiiret pois nurkista 🙂

Vastaa
Jasmin toukokuu 4, 2016 at 09:51

Tätä ei vissiin kuitenkaan käytännössä harjoiteta? Ainakin viime vuonna mun kaverin koira kulki kaikkialle matkassa aina patikkapoluista ravintoloihin eikä koskaan tullut mitään sanomista vaikka oltiin HK Islandilla ihan keskellä kaikkea menoa 🙂

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:42

Oho! Onpa säänneltyä. En itse kiinnittänyt huomiota asiaan reilun viiden vuoden takaisella Hong Kongin matkalla, mutta muistan ne reppanat koiranpennut, jotka oli eläinkaupassa myynnissä. 🙁 Mietin silloin, että missähän niitä ulkoilutetaan, kun joka paikka on vaan täynnä asfalttia.

Vastaa
Suvi toukokuu 7, 2019 at 02:56

En tiedä lemmikkien ulkoilutussäännöistä Hong Kongissa, mutta kyllä niitä siellä näki ulkoilemassa. (Olin vaihdossa siellä 7 vuotta sitten) Mihin kuitenkin jo silloin kiinnitin huomiota, oli koiran omistajat, jotka kantoivat mukanaan vesipulloa ja aina, kun koira kävi pissalla (erityisesti uroksen merkatessa), huuhteli pissat pois. En tiedä liittyikö tuohon ulkoilutussääntöön, mutta noin kävi ainakin meidän asuinalueella poikkeuksetta, kun koiria näki.

Vastaa
KatjaO toukokuu 4, 2016 at 06:25

Komppaan kirjoitusta ihan kympillä. Minun koirani tottelevat paremmin ilman hihnaa kuin suurin osa koirista hihnassa. Meillä on myös opetettu koirille täydellinen luopuminen, ja niin erikoiselta kuin se ehkä kuulostaakin, luotan koirieni tottelevaisuuteen täysin.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:43

Kiva kuulla! Se on hieno tunne, kun on koiraan vahva luottamussuhde. 🙂

Vastaa
Laura/ My post-University life toukokuu 4, 2016 at 08:14

Todella hyvä kirjoitus! Ja olen kyllä niin samaa mieltä, mikä ei ole varmaan hirveän yllättävää, kun minäkin niistä koirista niin kovin tykkään ja aina niitä on meillä ollut (vaikka yritän myös aina ajatella näitä juttuja myös niiden ihmisten näkökulmasta jotka eivät voi sietää koiria…) Emmi tuossa yllä itseasiassa summasi omat ajatukseni täysin "kuinka suomalaiset osaa olla tosi pikkumaisia "lainkuuliaisia" niuhottajia..Taitaa olla kansallissairaus ihan asiassa kuin asiassa!".

Tykkään koirakulttuurista täällä Briteissä hirmuisesti. Koirat on sallittu moneen paikkaan samalla lailla kun esim. lapset. Niin rannoille, pubeihin kun osiin ravintoloista. Rannoilla koirat saa juosta vapaasti (tosin kesäisin yleensä joku alue on rajattu ns. perherantoina jonne koirat ei saa tulla)samoin kuin puistoissa. Tietysti aina niitä huonostikoulutettuja yksilöitä löytyy mutta pääasiallisesti koirat liikkuu vapaana ja ovat todella hyvin koulutettuja eikä itseasiassa ollenkaan kiinnostuneita muista ihmisista. Koirakultuuri on täällä juuri mielestäni sopivan rentoa ja niuhotusta ei tarvitse sietää.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:44

Kuulostaa niin mahtavalta tuo brittiläinen koirakulttuuri. Juuri tuollainen käsitys minulla on siitä ollutkin, vaikken olekaan käynyt kuin muutaman kerran pikaisesti Lontoossa.

Vastaa
Tiina Erholtz toukokuu 4, 2016 at 11:31

Olin vuorotteluvapaalla Saksassaja nytkin täällä lomalla. En voi olla ihailematta ja päivittelemättä tätä koiraosaamista täällä: jokainen ihan tavallinen tallaaja on jollain ihmekaupalla kouluttanut koiransa siten, ettei se välitä tuontaivaallista vastaantulevista ihmisistä tai koirista. Ne juoksevat vapaana polkypyörän perässä keskellä Hampurin vilinää. Ne uivat ihmisten kanssa samoilla rannoilla. Ja niin edelleen. Toki kytkettynä kuljetettaviakin näkee, mutta selvästi vähemmän. Ja koirat kulkevat luontevasti mukana joka paikassa. Jos olisin koira, haluaisin syntyä Saksaan !

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:46

Vähänkö hienoa! Olin aikoinani puoli vuotta opiskelijavaihdossa Saksassa ja hyvin samanlainen fiilis itsellekin jäi. Siinä se koira kivasti oppii kulkemaan vapaana, kun kulttuuri kannustaa pitämään koiraa pennusta pitäen vapaana. 🙂

Vastaa
Matkatar toukokuu 4, 2016 at 11:44

Oletpas taas hyvin kirjoittanut aiheesta joka on itseäkin mietityttänyt viime viikot. Nyt kun minulla on oma koira, seurailen enemmän koirajuttuja mediassa, olen facebookin koiraryhmissä ja jotenkin näen koiria ylipäätään enemmän joka puolella. Palasimme juuri Barcelonasta oman koiramme kanssa ja kyllähän siellä se touhu koirien kanssa on paljon vapaampaa, iloisempaa ja rennompaa. Tiedän että pohjimmiltaan espanjalaiset ovat ankaria koirankasvattajia (ja siellä on jos jonkinlaista ikävääkin puolta koiriin liittyen, mutta se on jo toinen juttu, nyt keskitytään nimenomaan lemmikkeihin) mutta koirat ovat siellä pääosin onnellisia, ja niillä on paljon muita koirakamuja. Meidän chihuahua sai paljon lenkkipoluilta uusia kavereita -isoja ja pieniä. Yleensä kaikki olivat vapaana. Kukaan ei puhunut pahaa eikä huudellut meidän koiralle koskaan.

Täällä Suomessa ihmiset ovat jotenkin kamalan negatiivisia. Huomasin jo syksyllä kun otin pennun ja menin sen kanssa koirakurssille. Siri halusi tutustua toiseen pentuun, mutta emäntä sanoi tiukasti että "sori mutta mä olen päättänyt että tähän ei tutustuta jos ollaan hihnassa". Meni maku koko kurssista.

Siinä mielessä "niitä huutelijoita" ymmärrän, että koskaan ei voi tietää kuka osaa kasvattaa koiransa ja kuka ei. Ikävä kyllä tuolta chihupalstalta lukee turhan usein juttuja, että vapaana oleva suuri koira on hyökännyt pienen kimppuun ja sehän kuolee heti. Yleensä me ollaan törmätty tosi lempeisiin suuriin koiriin (nämä pienethän niitä räyhääjiä enempi onkin), mutta voisi siinä kyllä itsekin säikähtää jos joku irtonainen dobermanni juoksisi villisti vastaan…

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 12:53

On kyllä varmaan teille aina tietynlainen kulttuurishokki tulla Espanjan rennosta meiningistä tänne Suomeen. 😀 On täällä kaikki niin paljon säädellympää ja ihmiset on aika erilaisia.

Tuo on kyllä ihan kamalaa, että noita tapauksia sattuu, jossa chihun tappaa vapaana kulkenut, tottelematon koira. 🙁 Tekee aina niin pahaa lukea noista!

Vastaa
Taru toukokuu 4, 2016 at 11:59

Joo, kyllä tässä Suomen meiningissä koiriin suhtautumisessa olisi paljon parannettavaa. Mun on kans vaikea käsittää, miksi juuri tämän yhden lain noudattaminen/noudattamatta jättäminen on noussut ihmisille asiaksi jota halutaan kytätä ja josta on tosiaan ihan ok lähteä huutelemaan. Mä ymmärrän ehkä sanomisen tilanteessa, jossa tämä noudattamatta jättäminen johtaa siihen että tapahtuu jotain ikävää, mutta en tosiaan sillon kun koirat omistajineen rauhassa kulkevat jossain metsän keskellä. Eikä se hihna sinänsä ole mikään pelastava väline – jos se koira ei tottele niin se rähisee ja hyökkii vastaantulevia kohti siinä hihnassakin, ja monet omistajat saattaa päästää koiriaan toisen luo hihnassakin ja häiritsee siinä vahingossa juuri sen remmirähjän koulutusta. Ja jos se siinä 10 metrin päässä vapaana kulkeva koira häiritsee jotain pesiviä lintuja, niin kyllä se häiritsee myös hihnassa, ja sitten häiritsee myös ihan pelkästään se siellä kävelevä ihminenkin (hei, kielletään koko metsässä kävely?).

Mulla on koira, joka pääsääntöisesti kävelee väärin (peitsaa) kun se on hihnassa, koska mä en kävele tarpeeks nopeesti sen tahtiin. Mä en uskalla ajatella missä kunnossa tuo olis jos se olis koko ajan kiinni… Koirapuistot ei lähtökohtaisesti ole mikään erikoisen hyvä paikka kaikille koirille (ja mun koirat ei ole kukaan ollut mitään keskenään juoksijoita vaan mun pitäis kävellä niiden kans ees taas), ja varsinkin tänä päivänä sieltä voi löytää ties mitä myrkkysyöttejä.

Toisaalta en tiedä mitä tapahtuisi jos huonosti käyttäytyvät koirat päästettäisiin irti kun se ei olisi kiellettyä…? Se vapaana olo kun ei suoraan vaikutua (vaikka osittain kyllä) siihen koiran käytökseen – miten muissa maissa? Tajuaako ne huonosti käyttäytyvien omistajat pitää koiransa kiinni? Tajuaiskohan Suomessa…? Ja mikä on muna ja mikä kana, jos tota vapaana oloa sallittais enemmän niin osaisko myös Suomalaiset kouluttaa koiriaan paremmin? En mä tiedä – jotenkin tosta vapaana olosta tehdään ihan liian suuri haloo ja kiinnipitoperusteluiden keksiminen menee joillakin ihan yli. Ja päätyy lopulta siihen, että jos et voi olla täydellisesti sen koiras kanssa niin jätä hankkimatta… Ja tuo koirankakkakeskustelu?? Niin paljon kun luonnossa on sata kertaa vaarallisempia ja pidempään säilyvää paskaa, niin ei, koirankakka se on se mikä sieltä pitää ensimmäisenä poistaa.

Joo, tästä vois varmaan paasata vaikka kuinka pitkään… Onneks mun asuinalueella saa mennä melko rauhassa, kauempaa ei kukaan huutele, otan koirat pääsääntöisesti kiinni jos joku tulee polulla vastaan, ja jos ne joskus onkin päässeet vapaana toisen luo niin ei siitä kyllä koskaan ole sanomista tullut.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:01

Hyviä pointteja! Luulen, että siitä voisi tosiaan seurata aikamoinen kaaos, jos nyt joka tuutissa ilmoitettaisiin, että koiria saa nyt pitää kaikkialla vapaana. 😀 Mutta jos pikkuhiljaa höllennettäisiin ehtoja, niin ehkä kymmenen vuoden päästä voitaisiin olla jo Saksan kaltaisessa tilanteessa. Tärkeintähän tosiaan olisi, että ihmiset itse hahmottaisivat milloin sitä omaa koiraa voisi pitää vapaana ja milloine ei. Kaikkia ei koskaan.

Vastaa
Laura / Tuntemattomaan ja takaisin toukokuu 4, 2016 at 17:33

Mua myös on aina ketuttanut tuo, ettei koiria muka saisi edes metsissä pitää vapaana. Oma – tai siis siskoltani adoptiossa minulla oleva koira Suomessa asuessani – on arka muita koiria kohtaan ja siksi koirapuistossa käyminen on sille pikemminkin kidutusta kuin kivaa. Jyväskylässä asuessani asuin aivan ihanan metsän vieressä, mutta siellä sain rähinöitä niin usein vapaana kirmaavasta koirasta, etten uskaltanut enää sitä vapaana pitää. Sääli, koska brasilianterrierit tarvitsisivat paljon enemmän liikuntaa purkaakseen kaiken energiansa, kuin itse ikinä pystyisin jalan lenkittää. Onneksi Pluto kulkee kivasti mukana pyörälenkilläkin, jos energiaa on jäänyt ihan liikaa varastoon.

Mäkin olen aina ihaillut sitä, miten luontevasti koirat monessa muussa maassa kulkevat omistajiensa arjessa mukana missä vain, ja sen suhteen Suomessa riittää vielä tekemistä. Varsinkin Venetsiassa – ja Italiassa ylipäänsä – kiinnitin huomiota tähän. Mutta on maita joissa ei pyyhi ihan niin hyvin: Iranissa koirien ulkoiluttaminen kaupungilla on kokonaan laitonta, koska islamin mukaan koirat ovat saastaisia. Enpä tavannut ketään, jolla olisi omia koiria ollut.

Hyvä puoli myös on Suomen yleinen suhtautuminen kotieläinten oikeuksiin ja kohteluun. Täällä Turkissa mun kämppiksillä on kaksi noin 6 kuukauden ikäistä pentua, mutta pennunkasvatuskulttuuri on kovin eri. Olen yrittänyt vähän antaa vinkkejä (mikä toisaalta on vähän kiusallista, kun tiedän kuulostavani ylimieliseltä ulkomaalaiselta joka tulee kertomaan miten asiat tulisi tehdä), mutta vähän heikoin tuloksin. Alakerran naapurista oli jo meidän vuokraisännälle valitettu koirien pieksämisestä kuuluvasta ulinasta. Luojan kiitos pennut ovat jo oppineet sisäsiisteiksi ja välttyvät tukkapöllyiltä – tai siis tekemään tarpeensa parvekkeelle, koska omistajat ovat liian laiskoja viemään niitä ulos useammin kuin kerran päivässä.

Kyllä mä ehkä onneksi jotain olen saanutkin aikaan. Tulin Iranista takaisin toissapäivänä ja heti saavuttuani keittiöstä löytyi pissat. Toisen koiran omistaja oli jo valmis tuomaan pentunsa keittiöön kuulemaan kunniansa, kun toisen koiran omistaja esti ja sanoi: "älä viitsi, ei se enää ymmärrä mistä sä sitä rankaiset." Hymyilytti, on hieman muuttunut ääni kellossa. Kyllä tämä tästä!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:07

Olet kyllä päässyt seuraamaan läheltä monenlaista koirakulttuuria! Iran on varmasti todellinen ääripää koirakulttuurissa, eikä Turkkikaan tosiaan taida ihan niitä koiraharrastuksen kärkimaita olla. Hyvä, jos olet saanut hieman jotain edes iskostettua kämppistesi päähän. Voi koiraparkoja silti, että joutuvat parvekkeelle tarpeensa tekemään. 🙁

Vastaa
Anu toukokuu 4, 2016 at 20:08

Kiitos hyvästä postauksesta!

Olen samaa mieltä kanssasi, vaikka itse vähän pelkäänkin lapsuudessa sattuneen ikävän tapauksen vuoksi esim. saksanpaimenkoiria. Se on kuitenkin minun ongelmani, josta ei koirien pitäisi kärsiä. Pelkoani on sitä paitsi helpottanut se, kun koiria näkee vapaana. Asun nimittäin Hollannissa, ja täällä koirien ulkoiluttaminen vapaana on varsin tavallista. Samoin koirat ovat usein tervetulleita esim. ravintoloihin.

P.S. Kiitos myös päivän nauruista: "Joka keväinen koirankakkakeskustelu on mielenkiintoinen ilmiö. Jotkut ovat alkaneet jopa kuvaamaan ulkoa löytyneitä jätöskasoja ja julkaisemaan näitä kuvia sosiaalisessa mediassa." Voi elämä tai pikemminkin sen puute. :'D

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:09

Hollannissa onkin ihana koirakulttuuri! Muistan ihastelleeni Amsterdamin keskustassa omistajiensa vierellä vapaana kulkevia koiria. Kiva kuulla, että olet päässyt eroon tai ainakin koirapelkosi on helpottunut.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 5, 2016 at 14:01

Erittäin asiallinen ja tarpeellinen kirjoitus!
Itse tällä hetkellä asustelen koirani kanssa Puolassa ja olen moneen otteeseen miettinyt tätä kummallista tiukkapipoisuutta Suomessa ja sen alkuperää. Äitini asui lapsuutensa maaseudulla ja muistaa hyvin kuinka kaikki kylän koirat juoksentelivat päivät vapaana pitkin kyliä ja illan tullen palasivat omistajilleen, ellei tietenkin parempaa herkkua löytynyt naapurustosta… Eikä ongelmia yleensä ollut. Tosin, myönnettäköön, että maaseutu on tietenkin täysin eri asia kuin kaupunkiympäristö.

Mutta back to Poland ja tähän päivään. Puola on
ainakin koiran ja koiranomistajien näkökulmasta erittäin kiva maa. Puolalaiset rakastavat koiria; lentokentillä, julkisilla ja kaduilla tulee aina vastaan joku joka haluaa rapsutella tai muuten vain ääneen ihailee karvatassua. Meidän puudeli on ainakin ihan onnesta soikeena huomiosta. 😀
Koirat saavat kulkea vapaana kaduilla ja puistoissa, eikä sanomista ole tullut keneltäkään. Pikemminkin hymyjä. Ravintolat sallivat koirat ainakin terasseille, jotkut myös sisätiloihin, mutta asia on hyvä varmistaa työntekijöiltä. Lasten leikkipaikoilla on luonnollisesti kieltomerkit ettei lasten suuhun vahingossakaan ajautuisi noita astetta epäterveellisempiä "piparkakkuja". Puistoissa on yleensä kakankeräyskyltit ja suurin osa kerää ahkerasti varsinkin kaduilta.

Julkisilla ja lentokentillä liikuttaessa koirilla tulee olla kuonokopat tai koira on pidettävä kopassa tai sylissä. Ihan luontevaa.

Tässä kuonokoppa-asiassa näkee valitettavasti kokorasisimia, mikä on toisaalta aika ymmärrettävää, sillä isommat leuat saavat pahempaa jälkeä aikaiseksi kuin pienet.
Näin ollen yleensä etenkin isommilla koirilla on kuonokoppa "ihan varmuuden vuoksi" vapaana ollessa. Mielestäni tämä käytäntö toimii erittäin hyvin ja luo luottamusta koiria pelkäävienkin ihmisten silmissä (jos sellaisia puolalaisia edes on..:). Koira saa temmeltää vapaana, muttei pääse puremaan ketään edes vahingossa.

Remmirähjäys on hyvin harvinaista, ja oikeastaan täällä voisi lanseerata termin "remmi-intoilu", sillä täällä monet koirat remmissä ollessaan vain hinkuvat ja vinkuvat kaverin luokse tutustumaan. Ihan aina ei kemiat synkkaa, mutta se on ihan ok ja matka jatkuu.

Pidän koiraani täällä vapaana mahdollisimman paljon kaikkialla paitsi pahimpien autoteiden varsilla ja ruuhka-aikoina – koiran hengellä on turha leikkiä tottelevaisuusmestaria.

Summa summarum, toivoisin että Suomessa pipoa löysättäisiin ja puremispelkoa laannutettaisiin esimerkiksi kuonokopilla. Ei se mikään ideaaliratkaisu koiralle ole eikä poista kunnon koulutuksen asemaa, mutta vähentäisi puremispelkoa ja tod.näk. myös usein vääränlaisesta elekielestä (lue: remmistä) johtuvan remmirähjäyksen.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:14

Kylläpä Puola kuulostaa mahtavalta maalta koirien ja koirien omistajien näkökulmasta! Tuollaista kun olisi Suomessakin, niin hyppisin riemusta. Suomessa kuonokoppa koiralla taitaa muille viestittää sitä, että se on vaarallinen ja puree varmasti. Olen samaa mieltä, että sitä voisi käyttää enemmän tuolla tavalla kuin Puolassa.

Vastaa
Ihmettelijä toukokuu 5, 2016 at 14:29

Hyvä kirjoitus, jossa paljon tärkeää asiaa. Varmasti Suomessa voitaisiin löysätä monin paikoin pipoa siitäkin huolimatta, että tunnen sympatiaa koiria pelkääviä ja allergikkoja kohtaan, koska olen läheltä nähnyt, miten hankalaa heidän elämänsä voi olla. Itse ulkoiluttamme pientä vinttikoiran sukuista koiraamme joka päivä myös vapaana, jotta se pääsee kunnolla toteuttamaan itseään juoksemalla täysillä. Yleisimmin tämä tapahtuu turvallisella paikalla, kuten läheisellä pellolla tai metsätiellä, jossa ympäristöä on helppo hallita. Tämä on mielestäni ok, koska asumme maalla (ainakin jossain mittakaavassa) ja koira on hyvin koulutettu ja kiltti, vaikkakin arka. Ongelmia ei ole ollut eikä moitteita tai huuteluita olla saatu. Toisin päin on toisin… Vieraita, vapaina puskista hyökiviä koiria hiukan pelkäämme, emme itsemme, vaan koiramme puolesta.

Lähimetsässämme ulkoilu on nimittäin varovaisempaa huonomman näkyvyyden ja sen takia, että siellä on tapahtunut muutama todella ikävä koirakahakka viime vuosina. Kummassakin tapauksessa vapaana olleet isot koirat olivat karanneet omistajalta (ollessaan käsittääkseni vapaana) ja juosseet kauemmas ja hyökänneet vieraan koiran kimppuun. Ensimmäinen uhri oli vanha collie ja toinen belgianpaimenkoira. Molemmat luonteeltaan hyvin rauhallisia ja lauhkeita veijareita. Oma koiramme olisi todennäköisesti kuollut vastaavanlaisiin puremiin, siksi olemme nykyään hyvin varovaisia alueella. Onneksi uhrit selvisivät molemmissa tapauksissa hengissä. Hyökkääjien rotuja en kerro, koska on mielestäni turha leimata jotain tiettyä rotua. Hihnan päässä ne ongelmat useimmiten ovat. Tämän takia suhtaudun varauksella ja ristiriitaisin mielin myös koirien "vapautusrintamaan". Olisi mukavaa, jos halukkaat voisivat pitää Suomessa hyvin koulutettuja ja kilttejä koiriaan vapaammin mukanaan julkisilla paikoilla, mutta samaan hengenvetoon olisi painotettava omistajan koulutusvelvollisuutta.

Ps. Koirien myrkyttäjät, partakoneenteränakkien viljelijät ja muut eläinvihaajat, joiden elämä on pilalla esim. koiran jätöksien takia ovat niin vastenmielinen ja sairas porukka, etten pysty niistä nyt kommentoimaan.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:18

Ymmärrän erittäin hyvin, etenkin pienten koirien huolen siitä, että suurempi koira hyökkää vapaana ollessaan kimppuun. Kahta kauheamman tilanteesta tekee, jos niitä isoja koiria on vielä monta. Vaikka omat koirat ovatkin keskikoisia tai jopa keskikokoista suurempia, tämä huolestuttaa aina välillä minuakin. Onneksi mitään ei ole sattunut ja toivottavasti ei sattuisi teillekään. En hyväksy ollenkaan sellaisten koirien vapaana pitämistä, jotka voivat aiheuttaa muille vaaraa.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 6, 2016 at 04:48

Sanoisimpa, että noin puolet suomalaisista koiranomistajista ei ymmärrä koiransa tarpeista lainkaan. Ensinnäkin valitaan väärä rotu (vain ulkonäön perusteella). Ei selvitetä mitä kyseisen rotuinen koira vaatii ollakseen tyytyväinen elämäänsä. Ei päästetä pentuna tutustumaan toisiin koiriin eikä varsinkaan päästetä vapaaksi kun ei luoteta, että se ei karkaa ja säännöt sanoo, että koiraa ei saa pitää irti. Ei osata lukea koiraa. Olen tavannut koiranomistajia, jotka katsovat iloisesti häntäänsä heiluttavaa villakoiraani ja kysyvät, että onko se vihainen. Joskus olen kysynyt toiselta koiran omistajalta (kun olen huomannut, että koirat tykästyivät toisiinsa), että voisitko päästää koirasi irti, jotta saavat yhdessä leikkiä.Vastaus on ollut, että en uskalla kun en tiedä minne se vapaana ollessaan menee. Mielestäni sellaisten ihmisten kannattaisi vain hakea leluosastolta itselleen sohvan nurkkaan aseteltavan pehmokoiran.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:22

No näinpä! Näitä kyllä riittää. Valitettavasti. Olen itsekin törmännyt siihen ihmettelyyn, että miten uskallan pitää koiriani vapaana, enkö pelkää, että ne katoavat jonnekin. Kun näiden nykyisten koirien kohdalla koko ajatuskin tuntuu aivan absurilta, että ne vain ottaisivat ja lähtisivät… Olisihan se mukavaa, että jokainen koiran ottava perehtyisi edes hieman koirien käyttäytymiseen, mutta ei siihen taideta päästä. Voisi olla aika kiva, jos koulussa opetettaisiin lapsille ihan vain vaikka pari tuntia koirien käyttäytymisen perusteita.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 6, 2016 at 07:07

Minä pelkään vapaana olevia koiria, vaikka koiran omistaja olenkin. Sen verran monta kertaa olen joutunut irtokoiran irrottamaan omasta koirastani. Pari hyökkäystä on ollut takaapäin, eli näillä "mussukoilla" ei taida olla kaikki muumit laaksossa. En luota enää kenenkään "kultamussukkaan", sano omistajat mitä hyvänsä.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 8, 2016 at 20:35

Samaa mieltä! Tää teksti on kyllä ihan sieltä ja syvältä. Kirjoittaja ei tunne koiran luonnetta ja sitä mistä se koira periytyy.. Kotisessekin lähtee jäniksen perään sano omistaja mitä vaan siinä vieressä..

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:25

Todella harmillisia kokemuksia sinulla koirasi kanssa. En hyväksy ollenkaan toisille vaarallisten koirien vapaana pitämistä.

Mitä taas tulee tuohon koirien lähtemiseen jänisten perään… Kyllä omatkin haluaisivat lähteä ja sen pari metriä voivatkin juosta, mutta kääntyvät kutsusta takaisin. On myös sellaisia koiria, joita jänikset eivät ihan oikeasti kiinnosta. Näitä löytyy etenkin ihan puhtaasti seurakoiraroduista.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 6, 2016 at 07:51

Eihän niisä koirissa ole vikaa jos omistaja on kunnollinen. Suurin osa koiran omistajista tuntuu olevan huonoja. Ja paskan vertaamisesta muosipussiin on typerää. Meneopä esim picnicille ja sistu tai astu muovipussin tai koiranpaskan päälle ja mieti kumpi pilaa todennäköisemmin päiväsi. Ja irtonaisesta koirasya ei tiedä kuinka hyvä omistaja sillä on niin suomalaiset varautuvat ettei käy vahinkoa

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:28

Toki sellaisilta hoidetuilta nurmialueilta koirien jätökset tulee kerätä pois, mutta paskan pussittaminen pusikosta on vain typerää, eikä ekologista.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 6, 2016 at 08:14

Mikä siinä on että koiraa ei voi pitää kiinni? On kuitenkin paikkoja joissa saa olla irti. Minä olin kissan kanssa ulkona taloyhtiön viereisessä pikkumetsikössä jonka vieressä on pyörätie ja puisto. Kissa oli tottakai narussa, minä raskaana ja aika iso maha jo. Siihen juoksi sitten yks kaks irtonainen susikoira, kissahan tietysti juoksi niin korkealle lähimpään puuhun kun narua riitti. Koiran omistaja istui puiston penkillä juomassa kaljaa. Koira räksytti puun juurella,ei ollut häävi tilanne. Kävin komentamassa omistajaa joka veikin koiransa pois, mutta pari tuntia sai tehdä töitä että sai kissan alas, sehän oli sydänkohtauksen partaalla. Ja minä toki pelästyin myös, pelkäsin että kissa on purtu ja pelkäsin sitä koiraakin joka riehui ilman omistajaa, mitä jos olisi purrut mua ja lapsi olisi vaikka syntynyt tai muuten vahingoittunut. Omistajan mielestä hänen koiransa oli kiltti ja tottelevainen, hän ei ollut nähnyt että mulla on kissa.
Ulkomailla koirat on irti mutta varmasti myös turvattomia, asioilla on aina monta puolta.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:30

Puhuin tässä postauksessa vastuullisista omistajista, jotka lenkkeilevät koirinensa metsissä ja pelloilla ja pitävät vapaana tottelevaisia koiria. Se, että joku juo penkillä kaljaa taajama-alueella ja antaa sakemanninsa juoksennella vapaana jahtaamassa kissoja, ei mene millään samaan kategoriaan, enkä hyväksy sitä yhtään enempää kuin sinäkään. Onneksi teille ei käynyt mitään vakavampaa.

Vastaa
Laura & lauma toukokuu 6, 2016 at 11:57

En lukenut ihan kaikkia kommentteja, mutta tässä on tainnut unohtua se, että lain mukaan koiraa ei saa koskaan pitää vapaana ilman maanomistajan/metsästysluvan haltijan lupaa. Siis vaikka se olisi nyt kiinnipitoaikana välittömästi kytkettävissä, ilman lupaa ei kuitenkaan vapaana saa pitää. Itse olen ihan luvat kysynyt, ei se niin vaikeaa ole. Komppaan sitä, että suurin osa suomalaisista ei osaa kouluttaa koiriaan niin hyvin, että ne olisivat turvallisesti irtipidettävissä.

Suomessa asiaan vaikuttanee suuresti se, että metsästäjillä on suuri valta tällaisissa asioissa. Olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että eläinten pesimis-/lisääntymisaikana koirat on pidettävä kiinni ja antaa luonnon olla edes hetken aikaa rauhassa. Kyllä ne irtokoirat tappaa jäniksistä linnunpoikasiin ja tekevät suurta tuhoa luonnossa – jo ihan olemassaolollaan/alueella liikkumisellaan häiritsevät pesimistä. Lähes joka kerta irtokoiria tulee vastaan luonnon- ja kansallispuistoissa, siis alueilla joissa luontoa pitäisi rasittaa mahdollisimman vähän. En pysty edes laskemaan niitä kertoja kun irtokoira on hyökännyt kytkettyjen koirieni kimppuun tai tullut valjakon keskelle pyörimään, mikä on suuri riski (liinoihin kiinni jääminen). Olen myös tarpeeksi monta kertaa nähnyt kun koira kuolee auton alle jäätyään.

Kakka-asioissa pitäisi muistaa se, että jätökset on kerättävä _hoidetulta alueelta_ ja heinittyneet ojanpohjat eivät mielestäni ole tulkittavissa hoidetuiksi alueiksi. Mutta kyllähän se melkoista myrkkyä on kun ajattelee miten teollisia ruokia koirat syövät ja mitkä määrät lääkkeitä monetkin koirat käyttävät.

Ja kyllä Suomessakin niitä koiria saa pitää vapaana ihan laillisesti kun vaan kysyy maanomistajan luvan ja kun ne ovat maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään välittömästi kytkettävissä. Se on ihan tarpeeksi. Meillä ei onneksi ole niitä irtokoiralaumoja ja sairaudetkin pysyvät melko hyvin kurissa, asia voisi olla eri jos mitään lakeja kiinnipidon suhteen ei olisi.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:33

Maalla asuessa olikin helppo kysyä luvat, mutta täällä ruuhkasuomessa asuessa asia menee vähän monimutkaisemmaksi. Käsittääkseni lenkkeilemme suurimmaksi osaksi kaupungin metsissä.

Vastaa
Sari Moilala toukokuu 10, 2016 at 04:58

Hei,
Kiitos kirjoituksesta ja ymmärrän kyllä. Joihinkin asioihin vaan haluan puuttua: monet ihmiset yksinkertaisesti pelkäävät vapaana kulkevia koiria. Siihen ei auta se, että koira on koulutettu ja tottelevainen, ei se vastaantulija sitä tiedä.
Toinen on tämä kakkakeskustelu: en voi ymmärtää millaista tietämättömyyttä ja ajattelemattomuutta koiranomistajat osoittavat tässä kohtaa. Kyllä se kakka sinne maatuu, totta! Mutta, jos koiralla on ollut matoja ( suolinkaisia), ne eivät maadu. Suolinkaisen munat eivät kuole madotukseen, ne tulevat sen kakan mukana,kestävät pakkasta ja kuumuutta, kulkeutuvat kengänpohjien mukana kotiin tai oma lemmikki syö sen kakkapökäleen maastosta. Kotona oleva lemmikki esim. kissa nuolee mullat kengistä tai pieni lapsi syö kenkien mukana tulevat roskat – ja saa suolinkaisen. Aivan, suolinkainen voi tarttua myös ihmiseen. Itsellä on kissa, jonka kanssa ulkoillaan valjaissa. Kiitosta annan naapureille ja vastaantulleille koiranulkoiluttajille, jotka hienosti ovat huomioineet kissan arkuuden. Satikutia siitä, että pihasta ei pääse takapihalle (missä olen saanut luvan ulkoiluttaa kissaani), ilman että kissa/tai itse astuisi kakan päälle. Kissa ei haistele tai syö kakkoja, mutta jos astuu sellaisen päälle, niin puhdistaessaan itseään joutuu nuolemaan myös ne kakat/maaperässä olevat suolinkaisen munat.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:37

Kiitos erilaisesta näkökulmasta. Enpä ole tullut ajatelleeksi asiaa tuolta kannalta. Tosin en ole astunut elämäni aikana koirankakkaan kuin kaksi kertaa. Toinen kerta oli joskus lapsena ja toinen kerta viime kesänä, ihan omalla pihalla. Sen vuoksi tuntuisi melkoiselta ekokatastrofilta, jos nyt kaikkien Suomen koirien ulosteet ryhdyttäisiin pussittamaan varmuuden vuoksi. Koska eihän kaikilla koirilla kuitenkaan ole niitä suolinkaisia.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 10, 2016 at 06:03

Rehellisesti sanottuna erittäin yksipuolinen ja lapsellinen näkemys kirjoittajalla. Jos hänellä itsellään sattuu olemaan koulutettu ja hyvin käyttäytyvä koira, niin sittenhän voi toki kuvitella, että kaikki koirat ovat samanlaisia. Valitettavasti näin ei todellakaan ole.

Itseäni on purrut vapaana ollut koira lapsena ja kahdessa vapaan koirakulttuurin maassa on käynyt läheltä piti tilanteita, joissa irti oleva iso, pannallinen koira on käynyt uhkailemaan ja näyttelemään hampaitaan. Kävi kyllä mielessä, että taatusti potkaisen, jos se yrittää purra minua. Kaveri puolestaan joutui näkemään ulkomailla karmean tilanteen, kun iloinen irtokoira ryntäsi pihastaan tervehtimään ohikulkijaa ja pinkaisi suoraan ajotielle auton alle, mihin kuoli.

Koiranpaska on kanssa tosi ihanaa, kun siihen astuu. Ei ihan helpolla lähde kengänpohjasta pois. Vapaammissa koiramaissa tätä paskaa sitten lainehtii kaupunkien kadut ja puistojen nurmikot ruskeanaan.

Mietipä itseäsi ulkoilemassa pienen koiran tai kissan kanssa. On muuten todella viihdyttävä tilanne, kun jostain ryntää iso "ystävällinen" hurtta täysillä kohti. Kissa saa totta kai sätkyn ja repii peloissaan syliin kaappaavan omistajansa verinaarmuille. Pieni koirakin säikähtää ja voi purra kohti ryntääjää. Tai sitten pieni koira voi joutua isompansa hampaisiin, kuten on tapahtunut Suomessakin erittäin monta kertaa surullisin lopputuloksin.

Olisi hienoa, jos vaadittuihin vapauksiin liittyisi myös tiukkaa vastuuta ja järjen käyttöä. Suomessa ei tarvita yhtään vapaampaa koirakulttuuria! Laukatkoot koirat vapaina vain lukuisissa koirapuistoissa tai paikoilla, missä on hyvä näkyvyys vastaantulijoiden varalta.

Vai pitäisikö pitää jykevää kävelykeppiä lenkillä mukana siltä varalta, että voin puolustautua, jos tottelematon irtokoira käykin oman lemmikkini kimppuun?

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle toukokuu 10, 2016 at 13:40

Mikäli luit postauksen, luit varmaan myös heti toisen kirjoittamani kappaleen:

"Olen sitä mieltä, että tottelemattomat koirat täytyy pitää kytkettyinä. Entistä tärkeämpää tämä on etenkin sellaisten koirien kohdalla, jotka voivat olla vaaraksi ihmisille tai toisille koirille. Jokaisen koiria pelkäävän tulisi voida liikkua ulkona pelkäämättä."

En siis todellakaan halua, että Suomessa mentäisiin siihen, että jokainen koira voisi juoksennella vapaasti säikyttelemässä ketä tahansa.

Vastaa
Anonyymi toukokuu 10, 2016 at 21:03

Pakko kommentoida tähän vielä terveiset täältä Tanskasta. Olimme viikonloppuna uimarannalla, ja siellä oli myös koiria. Niitä on ihmisillä myös mukana mm.eläintarhassa, Legolandissa, tapahtumissa, missä ikinä kulkevatkaan. Myös hautausmaalla saa ulkoiluttaa koiria ja se on hyvin tavallista, kunhan ne pidetään kytkettyinä näissä paikoissa, missä niin on merkitty. Koiraongelmaan en ole täällä törmännyt, vaikka pipo ei olekaan tanskalaisilla yhtä kireällä kuin monilla suomalaisilla. 😉 Sama kyllä pätee aika monessa muussakin asiassa täällä…

Vastaa
Anonyymi toukokuu 26, 2016 at 13:30

Meillä on kaksi pientä koiraa joita Tanskassa aina hihnoissa ulkoilutetaan. Monet tuntuvat Tanskassa kävelyttävän koiriaan vapaana. Osa koirista tottelee todella hienosti, mutta osa koirista ei välitä omistajansa käskyistä pätkääkään. Pariin kertaan olen kovasti pelästynyt, kun talon pihasta on sännännyt yllättäen koira puska-aidan läpi tai Dobermanni juossut jostain viereen murisemaan. 🙁 Tanskassa tuntuvat monet tykkäävän siitä, että koirat kulkevat vapaana. Minuakin on pariin kertaa käynyt ihmiset ilman koiraa sättimässä, kun pidän koirani hihnoissa.

Vastaa
Jenny toukokuu 31, 2016 at 05:39

Todella hyvä teksti ja niin totta. Oma aussie on kulkenut vapaana kotiutumisesta asti, eikä siitä tasan ole harmia yhdellekkään ohikulkijalle. Pari kertaa on valitettu, kerran jopa uhattiin soittaa poliisille ja lähdettiin perään kulkemaan… Enemmän tämän ihmisen remmiräksyttävästä koirasta on harmia muille kuin minun vapaana olevata koirastani. Nykyään otan koiran kiinni vieraiden koirien (ja ihmisten) ohituksen ajaksi.

Ja kakkakeskustelu… Voi kakkakeskustelu.

Vastaa
Alicia toukokuu 31, 2016 at 15:02

Todella hyvä teksti!

Skotlannissa nyt pari vuotta asuttuani olen todella huomannut, miten huonosti koiriin suhtauduttiin Suomessa. Täällä lähes kaikki tuntuvat rakastavan koiria, niin isoja kuin pieniäkin. Koirat saavat täällä kulkea oikeastaan kaikkialla vapaana. Osan luoksetulo on hieman hatara, mutta en ole kertaakaan nähnyt täällä vihaisen koiran juoksevan toisen koiran luo, vaan yleisesti ottaen täällä kaikki koirat ovat hyvin taidokkaita sosiaalisesti. Ensiksi olin hyvin negatiivinen irtokoirien suhteen, mutta pian totuin niihin, enkä pitänyt niitä enää ongelmana. Antaa koirien olla koiria.

Koiran voi ottaa oikeastaan, minne vain mukaansa oli kyseessä sitten ranta, luontopuisto, koiraystävällinen kahvila, bussi, juna tai kaupungin keskusta. On omistajan päätös, pitääkö hän koiraansa koskaan remmissä vai ei. Englannissa on muutamat rodut kielletty ja niiden edustajien tulee aina pitää julkisilla paikoilla koppaa ja olla kiinni, mutta Skotlannissa tämä pätee vain vihaisiksi todistettuihin koiriin (eli ei ole kiellettyjä rotuja, vaan se on koirasta kiinni). Ainoastaan karjan laitumilla tulee koirat pitää kytkettyinä, koska karjaa häiritessään on maanviljelijöillä oikeus ampua koira.

Koirankakkojen suhteen täällä ollaan hyvin tarkkoja, sillä lain mukaan ne tulee kerätä, tai muuten voi saada isot (£50+) sakot. Laki taitaa tarkalleen määrätä vain yleisiltä kulkupaikoilta niiden keräämisen, mutta ojien pohjilta en usko kenenkään lähtevän koiransa ulosteita noukkimaan. Kakkojen keräys on tehty siten helpommaksi, että roskiksia on useimpien lenkkipolkujen varsilla monia, milloin pussia ei joudu edes kantamaan mukanaan pitkään.

Suomen kulttuuri koirien suhteen on Skotlannin koirakulttuuriin verratessa ihan älyttömän tiukka. Täällä tuskin kellekkään tulisi mieleenkään karjua perkelettä irtokoirista tai monottaa luokse tulleita irtokoiria, vaan lähinnä niille hymyillään ja koirat pääsevät leikkimään kanssaan. Vaikkei kaikilla koirilla ole peruskäskyt täällä ihan täydellisiä, on suurin osa niistä hyvin sosiaalistettuja ja tottuneita olemaan irti, joten koirat tulevat keskenään hyvin toimeen, eivät häiriköi ihmisiä, eivätkä myöskään lähde karkuteille. Koirattomat ihmiset suhtautuvat täällä myöskin yleisesti ottaen hyvin positiivisesti koiriin, sillä niihin on totuttu.

Vastaa
jeroLV01 toukokuu 31, 2016 at 15:39

Roskat eivät niin paljon vituta, koska ne kun huomaa helposti ja voi sitten vain nostaa itsekin sinne roskapönttöön. Koiran paskan sitten huomaa sieltä eteisen lattiasta.

Vastaa
Anonyymi kesäkuu 11, 2016 at 20:31

Useita vuosia sitten olimme koirien kanssa eräällä metsälammella uittamassa koiria. Lammen vieressä oli retkeilyreitti ja grillauspaikka sekä vastarannalla ihmisille tarkoitettu uintipaikka. Missään ei ollut kieltokylttejä, emmekä olleet siis uimarannalla vaan lammen toisella puolella. Toinen koirista oli kytkettynä hihnaan ja toinen vapaana, koska oli uimassa, kumpikaan ei häirinnyt yhtään ketään (eläimiä eikä ihmisiä) Huolehdimme myös, että koirat olivat tehneet tarpeensa jo aikaisemmin, ennen kuin saavuimme grillauspaikalle. Paikalle saapuu äkäinen vanha nainen ja alkaa huutaa meille, että olemme pilanneet hänen päivänsä! Hän oli tulossa lammelle uimaan, mutta nyt ei voi ollenkaan uida, koska meidän koirat ovat uineet samassa paikassa! Minulla jäi hetkeksi suu auki, ennen kuin ymmärsin sanoa mitään. Kehotin rouvaa vaan rohkeasti siirtymään vastarannalle uimaan, ei nämä koirat nyt niin myrkyllisiä ole, etteikö samassa lammessa voi uida. Sitä paitsi tuttavani lapsi ui myös yhdessä koirien kanssa, eikä hänkään saanut mitään tauteja. Tuohtuneena rouva lopulta poistui paikalta. Voi h*lvetti, jos ei edes keskellä metsää saa täällä koirien kanssa olla! Jokaisella kun ei ole sitää omaa järveä takapihalla, jossa uida koiran kanssa. Tuolla kyseisellä lammella ui varmasti myös niitä luonnon eläimiä, jotka saattavat ihan hyvin kakata tai pissata sinne veteen tai rannalle, mutta ne ei sitten ollenkaan haittaa?! Ainoastaan koira jo pelkällä olemassa olollaan on haitaksi luonnolle 🙂 Kyllä mä sanon että kaikkein myrkyllisin luonnon saastuttaja ja tuhoaja on ihminen itse!

Vastaa
Anonyymi kesäkuu 11, 2016 at 22:29

Suomessahan on hieman löysytetty sääntöjä. Monille hautuumaille saa jo viedä lemmikkinsä, samoin kahviloiden terasseille. Joihinkin liikkeisiinkin saa viedä.

Saksassa tarvitset luvan, jos hankit koiraa.

Tanskasta on taas hävitetty pittbulleja muistuttavatkin koirat ellei ehdi salakuljettaa Saksaan tai Ruotsiin. En lähtis pikaisesti kehumaan. Lämpimissä maissa on irtokoiria joista on enemmän harmia kuin iloa. Loisia ja sairauksia levittävät.

Suomessa koirilla on vähän tarttuvia tauteja tai loisia. Aikalailla ylimadotetaan. Kakkatestissä kantsis käyttää.

Itselläni on neljä pientä koiraa enkä lenkillä iloitse irrallaan juoksevista koirista. Yleensä omistajilla ei ole hajua koirien kouluttamisesta.

Vastaa
Anonyymi kesäkuu 12, 2016 at 08:30

Kaiken sanomasi lähes allekirjoitan, mutta koirankakkoihin sanottakoon sen verran, että itseäni ei haittaa jos niitä on metsässä tai ojassa, mutta yleisen puiston puutarhaa hoitaessani ei ollut kovin mukavaa kun nurmialueet ja kukkapenkinreunustat olivat koiran ulosteessa. Koiraa olisi voinut viedä tien toiselle puolelle ulostamaan, mutta se selkeästi on yhtä vaivaalloista näille aktiivisille ulkoilijoille jotka eivät jaksa niitä siitä maasta poimia, paikasta mikä näkyy kaikille, paikasta mistä mennään ruohonleikkurilla, paikasta mistä haravoidaan, paikasta mille saatetaan istahtaa jotta päästään perkaamaan kukkapenkkiä. Ei mulla muuta. Kyllä sillon ärsytti.

Vastaa
Anonyymi kesäkuu 12, 2016 at 08:30

Heippa. Meillä on rescue-koira Virosta, joka on hyvin arka ja pelokas muita koiria kohtaan. Emme pidä muutakuin mökillä tai muissa aidatuissa ja turvallisissa pihoissa koiraa vapaana. On ihanaa nähdä hyvin koulutettuja koiria vapaana lenkeillä. On myös upeaa huomata, että moni ottaa koiransa heti vierellä kun huomaa toisen koiran tulevan remmissä (etenkin kun koiran kanssa yritetään mennä nami-koulutuksella eteenpäin). Sitten on tätä toista sorttia, jotka pilaavat vapaana olevien koirien ja omistajien "mainetta". Koirat juoksevat suoraa minua ja koiraani kohti ja omistaja ei saa sitä luokseen kutsumalla. Perään vaan huudetaan, että ei hätää se on kiltti! Nojoo kiva kuulla. Mutta kun meidän koira on myös kiltti mutta ei vieraille koirille, jotka juoksee suoraan päin. Jos asiasta sanoo, että oletko hyvä ja kutsu koirasi pois luotamme, että koirani pelkää. Niin vastaukseksi on tullut monesti, että kouluta koiras paremmin! Tai muuta vastaavaa. Ärr. Tottakai koirat saavat olla vapaana jos ovat hallinnassa, toki ei ihan keskellä Helsingin vilkkainta katua. Toivoisin myös vapaana olevien koirien omistajilta ymmärrystä, että vaikka koira olisi kiltti ei sitä voi päästää toisten ihmisten ja koirien iholle kiinni.

Vastaa
Anonyymi kesäkuu 12, 2016 at 20:45

Koirat kiinni kaikissa paikoissa, missä voi olla ihmisiä, jotka pelkäävät niitä! Koskee myös maalaustalojen pihoja, joista hurtat saattavat rynnätä ohikulkijoita jahtaamaan!!! Meitä koirapelkoisia on paljon! Ja koirapelko johtuu siitä, että joku koira on purrut meitä tai läheistämme! Kissojen pissasta möykätään koko ajan, mutta se ei tapa, eikä leikatun kollin pisu haise sen pahemmalta kuin ihmisen virtsa. Joka vuosi moni ihminen joutuu irtokoiran puremaksi, jopa tappamaksi. Ei ole superharvinaista, että koira/t tappavat perheen lapsen, jopa omistajansa. Irtioleva koira on aina potentiaalinen riski ohikulkeville. Koirat kiinni!!! Paitsi suljetuilla alueilla ja erämaassa, jossa ihmisten kohtaaminne on epätodennäköistä.

Vastaa
Anonyymi kesäkuu 14, 2016 at 08:13

Jos se koirien irtipitäminen meilläkin sallittaisiin niin ongelmaksi koituisi nimenomaan ne omistajat, jotka eivät välitä pätkääkään siitä totteleeko koira vai ei. Kyllä minunkin mielestä oikeasti tottelevaa koiraa voi pitää irti kunhan se ei mennä jolkota kilometriä omistajan perässä tai edellä. Mitä taas vaaratilanteisiin rähjäkoirien kanssa tulee niin ihan yhtälailla se koira voi hihnastakin hyökätä kimppuun, kun vaan saa itsensä nykäistyä irti. Omalle kohdalle sattui just keväällä tällainen tapaus, kun olin kerrostalon parkkipaikalla sanomassa miehelleni heippoja ja oma parsoni oli siinä hihnassa mukana ja kuinkas ollakkaan sellanen räkyttäjä pääsi omistajaltaan hihnasta ja syöksy hampaat irvessä meidän koiraan kiinni toiselta puolen tietä. Onneksi oli pitkäkarvainen rotu niin sain sen karvoista melko nopsaan kiskottua irti ja omaltakaan koiralta ei luonnetta puutu niin sehän oli mukana tappelussa eikä onneksi jäänyt mitään kammoa. Koiraltamme onneks lähti vaan kyljestä karvatuppo, mutta miehellä oli käsivarsi aivan mustelmilla, kun meni siihen väliin suojaamaan omaa koiraa niin tää hyökkääjä ihan huolella osu kyllä mieheenikin.

Vastaa
Linda helmikuu 15, 2017 at 03:14

Törmäsin tähän tekstiin vasta nyt, mutta pakko kommentoida juuri Uuteen-Seelantiin koirineni muuttaneena. Suomalaiset ovat tiukkapipoisia (chihuni kuuluisi kuulemma eläintarhaan eikä ihmisten ilmoille), mutta täälläpä vasta onkin koiravastaista touhua. Asun Aucklandissa, joka on kooltaan ja ihmismäärältään verrattavissa suur-Helsinkiin. Suomessa saat mennä koirasi kanssa "minne vaan" (poislukien torit, jne.), mutta täällä kun lähdet lenkille niin parempi googlata, että saako tuolla vihreälle pläntille viedä koiria vai ei. Joka pläntille on omat sääntönsä (ei koiria, koirat hihnassa, koirat irti, mutta hallinnassa, jne. ). Ymmärrettävästi täällä pitää suojella lintuja, jotka eivät osaa lentää, mutta aina ei metsikköläntin koirakiellolle näytä olevan perusteita.
Hyvää täällä on se, että on suhteellisen paljon alueita, joissa koiraa voi pitää vapaana. Nämä alueet eivät ole yleensä aidattuja, joten koirien täytyy kuitenkin totella käskyjä. Huonoa tässä on se, että usein nämä alueet ovat osana kaavoitettuja lenkkipolkuja, ja kun haluaisit näiltä alueilta kulkea läpi omien, hihnassa olevien epäsosiaalisten koiriesi kanssa, eivät muut koiranomistajat tätä yleensä kunnioita vaan antavat omien koiriensa tulla luokse. Omien chihujeni päälle on hyökännyt irtokoiria Suomessa ja täällä jo useasti rynnännyt luokse, mikä saa omani raivareihin. Valitettavasti omani häviäisivät tappelussa kuusi-nolla, joten en halua riskeerata vaan haluan päättää itse, milloin koirani saavat muiden kanssa sosialisoida ja milloin eivät. Täällä asiaa ei tunnuta ymmärtävän. Suomessa sentään valtaosa kohtaamistani omistajista tajuaa laittaa oman koiransa hihnaan tai edes yrittää kontrolloida omaa koiraansa kun vastaan tulee joku. Tekisi mieli hankkia jokin iso, pelottavan näköinen koira vain sen takia, että ihmiset eivät päästäisi omiaan luokse..

Uudessa-Seelannissa valtaosille rannoille saa viedä koiran kesäaikana yleensä iltaseitsemän ja aamukuuden välillä. Joka rannalla on sitten omat sääntönsä, että pitääkö olla hihnassa vai ei. Yritä niistäkin nyt ottaa selvää.. talviaikaan rannoille saa yleensä mennä koiran kanssa milloin vain, ellei ole erikseen kielletty. Tiedän myös yhden pari kaupunkia, joiden keskuskadut ovat koirilta kokonaan kielletty.

Tietenkään näitä kieltoja ei valtaosa kunnioita vaan "kilttejä" koiria saatetaan juoksuttaa irti myös alueilla, joissa se on kielletty. Kieltojen valvominen on ilmeisesti harvinaista.

Suomessa on siis puolensa. Siellä tykkäsin, että tiesin voivani ulkoiluttaa omia kääpiöitäni rauhassa ja sain niitä juoksuttaa syrjäisissä maastoissa silloin, kun ei ollut muista kulkijoista ruuhkaa. Tiesin, että pääasiassa koirani olivat turvassa. Täällä ahdistaa, kun joutuu usein kaappaamaan ne syliin turvaan ihan vain varmuuden vuoksi, kun irti juoksevan koiran omistaja ei tee elettäkään pitääkseen koiraansa kauempana omistani. Optimaalista olisi, jos omani olisivat sosiaalisia, mutta tätä ei tule koskaan tapahtumaan menneiden traumojen vuoksi. Ehkä meininki olisi eri, jos ne olisivat kasvaneet esim. jossain Espanjan tyyppisessä paikassa, jossa koirat eivät hötkyile toisista koirista.

Vastaa
Anonyymi helmikuu 18, 2017 at 12:32

Erittäin hyvä kirjoitus! Ja olen täysin samaa mieltä, Suomen koira kulttuuri on huono. Reilatessa ympäri Eurooppaa en voinut olla huomaamatta miten rauhallisia koirat verrattuna Suomen koiriin. Yksi hyvä esimerkki oli Berliinissä, erittäin vilkas liikenne, pirusti kävelijöitä, pyöräilijöitä, rullalautailijoita, toisia koiria ym. Ja irtiolleet koirat eivät välittäneet tuon taivaallista niistä.
Suomessa oltaisiin ihan hepakassa.

On totta, että kaikkia koiria ei voi eikä kannata pitää irti mutta minusta on väärin, että hallinnassa olevia koiria ei saisi pitää irti. Miksi ei?

Oma koirani osaa olla irti ilman ongelmia, monet ovat kehuneet sitä, muutama kyselleet uteliaisuuttaan syytä irtioloon. Kaikki ovat kuitenkin ottaneet hyvin vastaan sen, kun kerron tämän koulutuksen olevan yksi syy turvalliseen lenkkeilyyn kaikin puolin kaikille, koira oppii olemaan reagoimatta muihin ja kuuntelemaan myös irti ollessaan.

Uskallan myös väittää, että Suomessa olisi hyvin paljon vähemmän koira ongelmia, jos koiria saisi pitää irti.

Vastaa
Rakkinen helmikuu 7, 2018 at 16:57

Mukavaa lukea järkevää tekstiä! Tämä oli linkattu Espoon puskaradioon, jossa “keskustellaan” kiivaasti, miten koiria pitää ulkoiluttaa ym. En ymmärrä, mikä hysteria ihmisillä on. Tai no,liikaa ihmisiä, liikaa koiria.R

Vastaa
Xtra toukokuu 14, 2018 at 15:31

Todella hyvin kirjoitettu ja perusteltu juttu! Muutaman vuoden vanha kirjoitus, mutta mihinkäs tämä kahdessa vuodessa muuttuisi. Kaiken raivon kohdistaminen narunpätkään, tai sen olemattomuuteen, tuntuu aikamoiselta nillitykseltä. Jos se hypoteettinen Baskervillen koira nyt päättäisi raadella viattoman ohikulkijan palasiksi, niin aika vähän se hihna siinä auttaisi. Suurempi varmuus saavutettaisiin koiran ja omistajan välistä sidettä vahvistamalla, niin että se toimisi kaikista ympäristön häiriötekijöistä huolimatta. Yksi parhaita tapoja tähän on juuri harjoitella luoksetuloa vapaana mitä erilaisimmissa tilanteissa. Näin omistajan vieressä on se paras ja mieluisin paikka koiralle.

Koirapuistoissa ongelmana on toistensa kanssa yhteen sopimattomien koirien, nastanakkien ja pöpövarastojen lisäksi tyttöjen juoksut. Elämä juoksuisen nartun kanssa on kuin paluu keskiajalle. Ei riitä, että ainoat lailliset vapaanapitopaikat on kuukauden poissa käytöstä, myös leikkiseura rajoittuu käytännössä nollaan. Hihnassa kun ei oikein hippailla nätisti, mikä sitäpaitsi sotisi “hihnassa kuljetaan nätisti omistajan lähellä” -säännön kanssa.

En ennen koiran saamista tiennyt, mitkä kaikki alueet ovat oikeasti kiellettyjä koirille. Lasten leikkipuistot ovat mielestäni ihan perustellut. Itse ainakin lapsena lappasin hiekkaa naamariin, ja vastaavat mauilla leikkijät eivät tarvitse koiran pissaa lisämausteeksi. Mutta sitten taas esimerksiksi urheilukentät, sellaisinakin aikoina kun siellä ei ole lapsia pelaamassa, tuntuvat oudoilta rajoitteilta. Hiekka, asvaltti tai luonnon nurmi tuskin kovinkaan kärsivät koirien leikeistä. Kakat tietenkin pitää hoitaa pois, mutta näinhän se on kaikkialla. Maahan imeytyvä pissa sen sijaan tuskin muodostaa mitään muun luonnon tarjoamaa bakteerikantaa kummempaa riskiä. Toki jos tähän löytyy joku kumoava tutkimus, muutan kantaani. Itse näkisin entisenä hiekkakenttien suurkuluttajana suurempana uhkana ihmisten sinne rikkomat lasipullot ja heittämät pullonkorkit. Tällaiset alueet olisivat sallittuina otollisia koirien vapaana pitämiseen, tarjotessaan näkyvyyden pitkälle ja tilaa esimerkiksi juuri sen luoksetulon harjoittelulle. Useilla golf-kentillä sallitaan koirien ulkoilutus kauden ulkopuolella, joten miksi ei kentillä niiden ollessa tyhjinä.

Mielestäni lakia olisi hyvä päivittää niin, että tuo välittömästi kiinni otettava kattaisi jokaisen vuodenajan ja taajama-alueet. Ehkä asiaa olisi syytä alkaa pohtia kansalaisaloitteen tasolle. Suomessa kun tykätään verrata meitä muihin maihin, niin eiköhän muiden maiden koirien oikeudet ihmisten kanssaeläjinä toimisi hyvänä suunnannäyttäjänä. Kehut tosiaan meille monesta koiriin kohdistuvasta hyvästä asiasta, huomattakoon tosin, että nämä ovat koiran ja omistajan välisiä, sekä osa kennelliiton aikaan saamia asioita. Muun tason asiat, kuten sallitut alueet ja laki ylipäänsä taas tuntuvat olevan monia maita jäljessä.

Vastaa

Jätä Kommentti