Pallontallaajat.net
Valikko
Etusivu Uncategorized Rovos Rail – luksusjunamatka

Rovos Rail – luksusjunamatka

Kirjoittanut Elina | Vaihda vapaalle marraskuu 14, 2015
Nuorempana matkustin paljon junalla. Lahti – Helsinki väli tuli erittäin tutuksi, kun suhasin sitä väliä parhaan ystäväni luokse Vantaalle. Myös opiskeluaikana junalla tuli liikuttua Etelä-Suomen ja Pohjanmaalla sijaitsevan opiskelupaikkakunnan väliä. En kuitenkaan ole ulkomailla liikkunut paljoakaan junilla. Vaikka käytyjä maita on takana jo yli 50, vain murto-osassa olen matkustanut junalla. Kaupungeissa toki metrolla, mutta sitä ei kai lasketa.
Yksi pidempi matka on kuitenkin tullut aiemminkin junalla ulkomailla taitettua. Ei ollut viiden tähden palvelusta tietoakaan, kun matkustimme Intiassa Delhistä kahden ja puolen päivän mittaisen matkan maan eteläosiin, Chennaihin. Olimme tuolloin varanneet mukaamme paljon erilaista kuivamuonaa, koska me molemmat olimme Tomin kanssa sitä mieltä, ettei junassa myytävää ruokaa uskaltaisi syödä ruokamyrkytyksen pelossa. Itse matka oli kuitenkin hieno kokemus ja siitä on positiiviset muistikuvat, vaikka Intia muuten näyttäytyy mielessäni hyvin negatiivisessa valossa.
Nyt melko tarkalleen viisi vuotta tuon Intiassa toteutetun pitkän junamatkan jälkeen, olimme jälleen ajallisesti suunnilleen kauan kestävällä junamatkalla. Etelä-Afrikan Rovos Raililla vain ei ollut pelkoa ruokamyrkytyksestä. Söimme kolme kertaa päivässä fine diningia ja nautimme ylellisestä palvelusta. Makoillessamme sviittimme parivuoteella ja katsellessamme ohi viistäviä maisemia, tuli silti mietittyä kerran jos toisenkin tuota Intian junamatkaa. Tomi kertoili myös juttuja Trans-Siperian junamatkalta, jonka hän oli tehnyt ennen kuin tunsimme toisiamme.
Auringonlaskua oli paras ihastella junan perässä olevasta maisemavaunusta.
Etelä-Afrikan perusmaisemia.

Juna, joka ei ole koskaan aikataulussa

Rovos Rail ei koskaan pysy aikataulussa. Sen tiesimme jo etukäteen ja hyttipalvelijamme muistutti meitä siitä vielä uudelleen nähdessään minun silmäilevän aikataulua vain puolisen tuntia asemalta lähtömme jälkeen. Aikataulussa luki, että söisimme lounaan kello 13 Drakensbergin vuorten tullessa näköpiiriin. Se kuulosti hienolta. Samalla kuitenkin mietimme, että haluaisimme olla silloin kuvaamassa maisemaa, emme syömässä. Tämä ei kuitenkaan koitunut ongelmaksi.
Kellon ollessa yksi, istuimme koristeellisessa ravintolavaunussa junan seisoessa paikallaan jollain paikallisasemalla. Emme olleet päässeet kovinkaan kauas Pretoriasta, koska aiemmin sinä aamuna jokin toinen juna oli suistunut raiteiltaan. Tästä syystä koko junaliikenne oli hieman sekaisin. Onneksi meillä ei tosiaan ollut niitä aikataulupaineita. Sen sijaan meillä oli edessämme ruokailuvälinekattaus valkoisen pöytäliinan päällä ja pian viereemme ilmaantui tarjoilija kysymään saisiko hän kaataa meille alkupalalle suositeltua eteläafrikkalaista viiniä. Kaikki matkustajat ja suuri osa henkilökunnasta oli valkoihoisia. Samaan aikaan ikkunan takana oli juna-asemalla jonkinlaisten kaltereiden takana suuri määrä köyhiä tummaihoisia odottamassa heidän junansa saapumista. Välissä oli vielä vartija turvaamassa Rovos Railia.
Siinä istuskellessamme maailman ylellisimmäksi tituleeratussa junassa ja katsellessamme ikkunasta ulos ihmisiä, joista suuri osa todennäköisesti on hyvin köyhiä, kävimme läpi melkoisen tunteiden kirjon. Tilanne oli kummallinen ja rehellisesti sanottuna hieman epämukavakin. Miten etuoikeutettuja me olimmekaan ja miten epäoikeudenmukainen paikka maailma onkaan. Maailman rikkaudet eivät jakaudu tasaisesti. Tunsimme omantunnon piston, vaikkemme edes ole rikkaita. Emme länsimaalaisella mittapuulla edes mitenkään varakkaita. Silti tunsimme tuolla hetkellä itsemme melkoisiksi kroisoksiksi istuessamme siinä ravintolavaunussa joukon tarjoilijoita palvellessa meitä. Toivoimme junan lähtevän liikkeelle, jotta meidän ei tarvitsisi enää tuntea syyllisyyden tuskaa, vaikka emme olleetkaan tehneet mitään väärää. Eihän junamatkamme ollut millään tavalla pois näiltä ihmisiltä. Olimme vain saapuneet Afrikkaan vauraasta länsimaasta. Silti tilanne tuntui pahalta.
Rovos Railin ravintolavaunu.

 

Lounasta odottamassa.
Pan-fried linefish on a bed of spinach tagliolini with tomato coulis, balck olives and capers. Älkää laittako minua suomentamaan tätä kaikkea.

Kaikenlaisia matkustajia

Kaikki Rovos Railin kyydissä olleet eivät olleet rikkaista länsimaista. Junan kyydissä oli 32 matkustajaa ja heistä puolet olivat eteläafrikkalaisia. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostivat saksalaiset, joita oli junan kyytiin noussut kahdeksan. Heistä kaksi oli melkoisia Rovos Rail konkareita. Tämä oli heidän kuudes matkansa Rovos Railin kyydissä. Kertonee siitä, että kyseessä voi olla koukuttava matkailumuoto. Meidän lisäksemme mukana oli vielä pariskunnat Tanskasta (heille tämä oli toinen Rovosin junamatka) ja Englannista. Olimme odottaneet kolmekymppisinä laskevamme matkailijoiden keski-ikää reippaasti, joten oli hieman yllätys, että meidän lisäksi mukana oli kaksi muutakin nuorta (koska mehän olemme edelleen nuoria ;)) pariskuntaa. Vauraita eteläafrikkalaisia. Muuten matkustajien keski-ikä huiteli ehkä viidenkympin tienoilla. Ei kuitenkaan kannata ajatella, että Rovos Rail olisi vain eläkeläisille. Sitä se ei todellakaan ole.
 
Kenelle Rovos Rail sitten sopii? Mielestäni se sopii kiireettömästä matkustamisesta, hyvästä palvelusta, ruoasta ja viineistä pitävälle. Ylellinen juna on hyvin helppo matkustusmuoto. Tarkoitus ei kuitenkaan ole istuskella koko matkaa junassa syömässä tai viiniä lipittämässä, vaan kaikkiin Rovos Railin reitteihin kuuluu mukaan erilaisia ekskursioita. Me olimme safarireitillä, mutta junamatkojen teemoja on useira, kuten esimerkiksi golf-matkat. Kaikkia matkustajia ei siis tarvitse sulloa samaan muottiin ja ekskursioissakin on valinnanvaraa. Mekin pääsimme valitsemaan menisimmekö matkan toisena päivänä toisellekin safarille vai lähtisimmekö historialliselle Battlefields kierrokselle. Jos sinä siellä ruudun toisella puolella olet yhtään kauemmin lueskellut tätä blogia, arvaat kyllä kumman valitsimme.
Etelä-Afrikan maisemia.

 

Etelä-Afrikan maisemia.
Karvajalkainen mies otti junassa rennosti.

Jokaiselle oma sviitti ja kaikille yhteiset ylelliset oleskelutilat

Junassa on matkustajille käytännössä kolmenlaisia tiloja; sviitit, ravintolavaunu ja oleskeluvaunut. Kaikkein tärkein on tietenkin oma sviitti. Näitä on valittavana kolmesta eri kategoriasta. Pulman suite on pienin ja edullisin. Meillä oli deluxe suite, jossa oli kaikki tarpeellinen ja riittävästi tilaa, kun tarvittavat tavarat purki kaappeihin. Matkalaukut mahtuivat sviitin ylähyllylle, jonne jäi tilaa vielä neljälle suurelle matkalaukulle. Deluxe sviitistä yksi luokka ylöspäin on Royal suite, jossa on lisäksi vielä oma viktoriaaninen kylpyamme. Varmasti oikein kiva lisä, mutta pärjäsimme oikein hyvin ilmankin. Suihku oli todella tilava ja erinomainen. Vessassa oli muutenkin enemmän tilaa kuin osasin odottaa. Ainoa negatiivinen puoli oli käsienpesualtaan naurettavat omat hanat kylmälle ja kuumalle vedelle. Voit olla varma, ettet koskaan saa tälläisestä ongelmahanasta haluamasi lämpöistä vettä. Onneksi suihkussa ei sentään tätä ongelmaa ollut.
Omassa sviitissä oli aivan huippua vain loikoilla, katsella maisemia ja lueskella kirjaa. Ikkunat sai avattua ja lempeän lämmin tuuli puhalsi sisälle sviittiin. Sitten, kun halusimme nähdä muita ihmisiä tai nauttia muustakin baaritarjonnasta kuin mitä omasta minibaarista löytyi (se täytettiin meidän mieltymysten mukaan), suuntasimme joko kirjastovaunuun tai maisemavaunuun. Yleensä jälkimmäiseen. Se oli junan viimeinen vaunu ja siellä oli avoin takaosa, jossa pääsi istuskelemaan ulos. Tarjoilu pelasi moitteettomasti myös ulkona, tarjoilijoiden käydessä säännöllisesti tiedustelemassa voisivatko he tuoda ulkona istuskeleville jotain juotavaa.
Sviittimme illalla verhot kiinni.
Maisemavaunu.

 

Maisemavaunu.
Kirjasto, jossa oli uusimpia lehtiä luettavana sekä kirjakokoelma.
Maisemavaunu ulkoa kuvattuna.

Todellinen all-inclusive matka

Rovos Rail on todellakin all-inclusive. Tällä tarkoitan sitä, että myös kaikki alkoholit kuuluvat junamatkan hintaan. Vain jokin kallein shampanja ei kuulu, mutta muuten kaikki viinit, viskit, konjakit, coctailit, bisset ja ennen kaikkea minun rakastama Amarula-likööri oli matkustajien vapaasti tilattavissa. Rovos Raililla ei siis tarvitse miettiä “mitä saisi olla” kysymyksen kuullessaan mitä jokin maksaa. Ei maksa mitään. Toki matka itsessään ei ole edullinen (hintatiedot löytyvät Rovos Railin sivuilta), mutta kuitenkin ihan tavan (länsimaalaisen) pulliaisen maksettavissa, jos matka oikeasti kiinnostaa. Hintaanhan todellakin kuuluu ruhtinaallisen aamupalan lisäksi neljän ruokalajin fine dining lounaat ja illalliset viineineen päivineen, sekä kaikki ekskursiot (niistä lisää seuraavassa postauksessa).
Auringonlasku Etelä-Afrikassa.
Ensimmäisenä iltana oli kaunis auringonlasku.
Pidätkö sinä junalla matkustamisesta ja voisitko kuvitella lähteväsi luksusjunamatkalle Rovos Railin kyytiin?
Yhteistyössä Rovos Rail.

Katso myös nämä

77 Kommenttia

Inka marraskuu 15, 2015 at 07:28

Tää on kyllä aivan uskomaton kokemus, tuntuu jotenkin niin toiselta maailmalta tuollainen matkustaminen. Ekana tulee mieleen Phileas Fogg! Varmasti aikamoinen aikamatka menneisyyteen tuommoisessa junassa.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 09:23

Olihan tuo jotain aivan toisenlaista matkustusta kuin mihin sitä on tottunut. 🙂 Sisustus ja moni muukin asia tuolla henkii mennyttä aikaa ja kyllähän siihen pääsi aika kivasti virittäytymään. Phileas Foggin yhdistän itse aina vain kuumailmapallolentoihin, mutta nyt kun sen mainitsit, niin tottakai. 😀 Melkein tekisi mieli alkaa katsomaan sitä tv-sarjaa!

Vastaa
Jerry / Pako Arjesta marraskuu 15, 2015 at 08:57

Niin upeaa!!!!! Tuollaisen kyytiin on ihan pakko päästä :D. Kiitos niin paljon, kun kirjoitat tästä, koska maailmalla kulkee kaikenlaisia junia, joten voi olla hankala löytää sellaista, joka sopii itselleen parhaiten. Tämä sopisi nimittäin aivan varmasti :). Hieno postaus!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 09:25

Kiitos! Sä olisit tuolla kyllä kuin kala vedessä 😀 Maailmalla tosiaan kulkee muutama muukin luksusjuna, mutta Rovos Rail ainakin itse nimittää itseään ylellisimmäksi kaikista. Vertailukohtia ei ole, mutta suositukseni voin Rovosille antaa ja eiköhän sekin jotain kerro, että monet menevät näille matkoille monia kertoja.

Vastaa
Jerry / Pako Arjesta marraskuu 15, 2015 at 15:53

Siitä en tiedä kuinka hyvin sopisin tuonne, mutta sanotaan niin, että ainakin varmasti nauttisin olostani :D. Se ei ole koskaan huono lähtökohta, jos nimittävät itseään ylellisimmäksi ja se ei todellakaan ole huono juttu, jos asiakkaat palaavat yhä uudestaan :). Eiköhän tuo mene TO GO -listalle ;). En tiedä, olisinko koskaan törmännyt tähän ilman sinua, joten kiitos kovasti!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 16:26

Eipä kestä 🙂 Kovasti vaikuttivat kaikki matkustajat tyytyväisiltä tuolla.

Vastaa
Jenna marraskuu 15, 2015 at 09:06

Wauuuuuu!!!! Ihan kuin elokuvista! 🙂 Mulle tuli kans heti mieleen Phileas Fogg ja Matka maailman ympäri 80-päivässä- ohjelma. Miten tuollainen juna voi olla olemassa, ihan mieletön kokemus.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 09:27

Haha 😀 Oli siellä itselläkin muutamaan otteeseen hieman epätodellinen fiilis. Enhän vielä vuosi pari sitten ollut edes tietoinen tälläisistä vanhanajan luksusjunista. Mutta todellakin näitä on olemassa ja hyvä niin. Kokemuksena oikein mahtava!

Vastaa
Maarit marraskuu 15, 2015 at 09:20

Mielenkiintoinen postaus ja totta tosiaan niin kuin Inka tuossa sanoo niin tästähän tulee mieleen Phieleas Fogg. Varmasti on tuonut paljon ajateltavaa nähdä köyhiä samalla kun itse on keskellä täyttä yläkylläisyyttä, surullista tämä maailman epätasa-arvo. Lähtisin joskus mielelläni itsekin tuollaiselle matkalla, vaikuttaa ihanan rentouttavalta. Safarinhan te olette varmasti valinneet, mukava päästä näkemään miten se on sujunut!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 16:09

Pitäisi varmaan laittaa seuraavan postauksen otsikoksi Phileas Foggin tyyliin junareissulla 😀 Rentouttavaa tuolla tosiaan oli. Arvasit ihan oikein, että safarihan me valittiin. Siitä sitten seuraavaksi!

Vastaa
Ansku BCN marraskuu 15, 2015 at 15:06

No vau!! Törmäsin Rovos Railiin vastikään yhdessä espanjalaisessa matkalehdessä (Viajar syyskuu 2015). Siinä oli listattu luksusjunamatkoja ja Rovos oli yksi niistä. Itseäni jäi suuresti kutittelemaan Al Andalus, täällä Espanjassa kiertävä junareitti, mutta vähän liian kallis se on tällä hetkellä minun budjetilleni. Jatkan haaveilua…

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 16:21

Rovos Rail taitaa tosiaan olla mukana kaikissa tuollaisissa listauksissa. 🙂 Pitikin heti käydä kurkkaamassa tuo Al Andalus. Vaikuttaa hyvin saman tyyppiseltä konseptilta, mutta ei ihan yhtä all-inclusive (juomat ruokailujen ulkopuolella tai minibaarista ei kuulu hintaan). Varmasti hieno kokemus sekin olisi ja sinulle kyllä hyvin lähellä.

Vastaa
Teea marraskuu 15, 2015 at 15:38

Keskustelin juuri jonkun matkanjärjestäjän kanssa tästä ja oli kivaa päästä nyt lukemaan teidän kokemuksia reissusta. Huikean hienolta näyttää!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 15, 2015 at 16:22

No sepä sattui. 🙂 Useampi kiertomatkojen järjestäjistä tosiaan vie Suomestakin ryhmiä Rovos Railille. Olisikohan Victorian putousten reitti suomalaisten keskuudessa suosituin tai sitten Kapkaupunki -Pretoria.

Vastaa
Milla - Pingviinimatkat marraskuu 15, 2015 at 16:40

Rakastan junalla matkustamista ja olen täysin haltioitunut tästä Rovos Railista! Mieletön kokemus varmasti ollut ja voin kuvitella hyvin mistä ristiriitaiset tunteet kumpuavat. Kokemukseni junailusta on tietytsti kotimaasta mummon luokse tehdyistä matkoista, mutta myös kahden itsekseen tehdyn reilin muodossa Euroopasta. Ei ollut reilatessa ihan tämmöset puitteet 😀 Jotenkin uskoisin, että lähes 15 vuotta vanhempi kroppani tykkäis kyllä junailusta Rovos Raililla enemmän kuin normaalin reililipun turvin perus junissa. Tosin en pistäisi hanttiin jälkimmäistäkää, koska junat <3

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:07

Et sä vielä liian vanha ole reilaamaan missään nimessä, mutta voisin kyllä hyvin nähdä sut tuolla Rovos Railin maisemavaunussa viinilasillisen ääressä. 🙂 Mahtava kuulla, jos innostuit Rovosista!

Vastaa
Milla - Pingviinimatkat marraskuu 17, 2015 at 06:08

Hih, en ehkä vanha juu, mutta mukavuudenhaluisempi 🙂 Oli meinaan nuorempanakin kroppa hetkittäin niin jumissa yöllisten junamatkojen jälkeen, kun oli nukuttu ihan tuhannen solmussa normipenkillä 😀

Vastaa
Kthetraveller marraskuu 15, 2015 at 17:32

Taivaallinen selostus. Olen jo aiemmin maininnut että tuo on meidän bucket listalla ja tämä vain vahvisti sen, että tuo on se meidän juttu. Sain jo markkinoitua tuon miehelleni, mutta katsellaan nyt milloin menemme tuonne. Pitää hoidella muutama asia sitä ennen 😉

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:09

Loistavaa, jos pystyin valottamaan tätä Rovos Railin konseptia siten, että se auttoi teitä päätoksen teossa – ja vielä siihen suuntaan, että teillä olisi tulevaisuudessa junareissu suunnitelmissa. 🙂

Vastaa
Laura marraskuu 15, 2015 at 19:49

Pidän junalla matkustamisesta ja joitakin vuosia sitten unelmoin tästä junamatkasta. Hetkeksi olinkin jo unohtanut koko Rovos Railin mutta nyt se palasi taas mieleen ja kuvien perusteella näyttää aikamoiselta kokemukselta! Laitan sen takaisin bucket- listalle. Niin näen itseni istuskelemassa tuolla maisemavaunun nahkasohvalla viinilasi kädessä. 😀

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:10

Ihana kuulla, että sain palautettua vanhan unelman mieleen ja takaisin bucket listille! 🙂 Maisemavaunussa istuskelu viinilasi kädessä ON ihan mahtavaa!

Vastaa
Sa laine marraskuu 15, 2015 at 19:57

Näyttääpä hyvältä! Junalla ennemmin kuin bussilla. Liikkuminen junassa helpompaa ja varsinkin, jos on tuollaisessa junassa.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:11

Samaa mieltä! Junalla on niin paljon mukavampi matkustaa ja jos siinä junassa on vielä vähän lisäbonuksia mukana, niin mikäs se mukavampaa. 🙂

Vastaa
Sa laine marraskuu 22, 2015 at 17:18

Kieltämättä kyllä käväisin linkistä katsomassa, minkälaisia matkoja tarjoavat. Näistä luksuksista kyllä nauttii ja kun palvelu pelaa on lomalla mukava olla, kun kohdellaankin vielä hyvin.

Vastaa
Arja / Haavematkoja marraskuu 15, 2015 at 20:30

Vautsi, hienolta näyttää! Varsinainen junamatkailu on jäänyt mulla muutamaan kymmenen vuoden takaiseen reiliin, mutta junassa on senverta mukavaa että aina välillä tulee mieleen suunnitella uudelleen jokin junareissu. Lähes kaikki me suomalaiset olemme toki maailman mittakaavassa rikkaita, mutta matkustaminen auttaa ymmärtämään senkin joten ei siitä pidä minunkaan mielestäni huonoa omaatuntoa potea. Aikamoinen aikamatka, ihastuin ihan erityisesti tuohon viimeiseen maisemavaunuun!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:25

Monella tuntuu selvästikin olevan vuosien väli junamatkailussa, vaikka kiinnostusta siihen löytyisi. Muut matkustusmuodot kuitenkin voittavat. Ehkä jossain vaiheessa tulee jokin junailuvillitys uudelleen. 😀

Vastaa
Sari / Elämää Idän Pariisissa marraskuu 16, 2015 at 00:32

Tulee mieleen Agatha Christien Idän pikajuna. Perjantaina testaan Kiinan veeärrän:)

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:25

Voi että, Kiinan VR on varmaan oma kokemuksensa. 🙂

Vastaa
Tämä matka -blogi marraskuu 16, 2015 at 07:32

Itselläni on lista junamatkoista jotka aion tehdä. Tämä on toisena niistä. Ensimmäisen Idän pikajunalla matkustaminen.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:25

Se taitaakin olla näistä kahdesta eurooppalaisille tunnetumpi. 🙂

Vastaa
Mika / Lähtöportti marraskuu 16, 2015 at 08:22

Hieno kuvaus houkuttelevasta junamatkasta! Toisaalta voin kyllä kuvitella, miltä tuntuu katsella ikkunasta asemien köyhiä ihmisiä. Vanhan ajan luksusjunat on kiehtoneet siitä asti, kun luin joskus ala-asteiässä tuon aiemmissa kommenteissa mainitun Agatha Christien Idän pikajunan. Tykkään junista ja muistelen lämmöllä kauan sitten tekemääni interrailia. Olen joskus haaveillut joko Rovos Railista tai sitten Kanadan Rocky Mountaineerista, mutta nämä tuskin toteutuu vielä lähivuosina.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:27

Kiitos. 🙂 Minulla on selvä aukko sivistyksessä, kun en ole lukenut tuota Agatha Christietä (enkä ole kyllä reilannutkaan…). Kanadan Rocky Mountaineer olisi kanssa aivan huippu. Toistaiseksi olen nähnyt sen vain ulkoapäin.

Vastaa
RIMMA - matkablogi marraskuu 16, 2015 at 10:51

Voin vaan koittaa kuvitella miltä tuntui katsella paikallisia ihmisiä hopea-aterinten (?) äärellä. Pysäyttävä ajatus. Oli varmasti kuitenkin upea kokemus! Rakastan junalla matkustamista, mutta jotenkin tää ei ehkä kaikessa hienoudessaan olis oma juttu. Nimimerkillä sniiduilija 😀

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:29

No nyt kun mainitsit, niin taisi ne aterimet ainakin hopeoituja olla. Ei Rovos Rail tosiaan kaikille ole, en ehkä luokittelisi sitä myöskään erityisen lapsiystävälliseksi, vaikka lapset ovatkin tervetulleita kyytiin.

Vastaa
Maija/Taajamafarmari marraskuu 16, 2015 at 12:43

Ohhoh! Tuollainen junalla matkustaminen on niin kaukana siitä kun opiskelijana suhattiin junalla toiselle puolen Suomea istuen junan eteisessä kun kaikki paikat oli täynnä ettei voi uskoa että siinä on mitään samaa. Paitsi se juna.

Mutta että voisinko tehdä tuollaisen matkan, en oikein usko. Ei ehkä olisi ihan se juttu mihin haluaisin laittaa rahaa. Mutta koskaan ei saa sanoa ei koskaan. 🙂

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:31

Haha 😀 Ei tosiaan ole ihan samanlainen reissu kuin mitä VR täällä Suomessa tarjoilee. On hyvä pitää aina se pieni takaportti, ettei sano ei koskaan. Eihän sitä koskaan tiedä mikä hulluus vaikka eläkkeellä iskee. 😉

Vastaa
Maija/Taajamafarmari marraskuu 16, 2015 at 12:43

Ja pakko vielä kirjoittaa, että postauksen eka kuva on ihan maaginen. Olen käynyt sitä katsomassa useamman kerran.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 16, 2015 at 18:32

Voi kiitos! Kiva kuulla. Tykkään siitä itsekin kovasti. 🙂

Vastaa
Kaukokaipuun Nella marraskuu 16, 2015 at 18:40

En mä keksi tähän muuta kuin että MORJENS. Haluan tuonne! Ihan huikealta näyttää 🙂

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:20

Tuo morjens sopii kyllä tähän hyvin. 😀

Vastaa
Mia / Elämää ja Matkoja marraskuu 17, 2015 at 09:28

Wow, nyt löytyi junamatka, jonka ihan tosissaan haluaisin tehdä – melkoinen kontrasti tavallisiin juniin!

Tosin voin myös samaistua tuntemuksiin, kun ulkopuolella näkee köyhyyttä ja osattomia ihmisiä; tuntisin pienoisen syyllisyyden piston istuessani all inclusiven herkkujen ja juomien äärellä.

Matka kokonaisuutena on varmasti kokemisen arvoinen!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:22

Kiva kuulla, että tykästyit. 🙂 Suosittelen!

Vastaa
Pirkko / Meriharakka marraskuu 17, 2015 at 10:18

Teoriassa tuota voisi vaikka harkita. Käytännön toteutuksen on toistaiseksi estänyt juuri tuo ajatus siitä, että tuo olisi meikäläisen mielenlaadulle liian hidasta 🙂

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:23

Minä vähän pelkäsin, että junassa tulisi tylsää, mutta ei tosiaan tullut. Melkein olisin enemmän toivonut luppoaikaa, kun oli hyvä kirja kesken ja olisin halunnut lukea sen loppuun. 😀

Vastaa
Tiia/ReiseReise marraskuu 17, 2015 at 19:28

Voi ei mikä juna <3 Miten voi olla edes tuollainen, näyttä kyllä ihanalta, ja junat pitää musta ihanaa ääntä. 😀 Tai se raiteiden kolskutus. Junista tulee myös mulle usein mieleen Agatha Christien kirjat. 😉

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:25

Mun täytyy selvästi tutustua Agatha Christien tuotantoon, kun ne on mainittu kommenteissa jo niin monesti. 🙂 Raiteiden kolskutus kuuluu tosiaan olennaisesti junailuun. Se on ihan mukava ääni, kun tarkoittaa eteenpäin liikkumista ja uusia maisemia.

Vastaa
Taru marraskuu 18, 2015 at 06:52

Aivan mahtavaa, että pääsitte tollaselle junamatkalle 🙂 Varmasti elämys.
Periaatteessa tollanen olisi kyllä kiinnostava matka, mutta on sen verran kallis, että ennemmin teen sillä rahalla reissut useampaan paikkaan. Mutta never say never 😀

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:32

Oli todellakin elämys! 🙂 Tottahan tuo tosiaan on, että muutaman päivän matkan hinnalla tekee pari – kolme matkaa Euroopassa. Mutta summa on kuitenkin sellainen, että jos joku sinne oikeasti haluaa, on se ihan maksettavissa.

Vastaa
Annika | Travelloverblogi marraskuu 18, 2015 at 16:07

Rovos Rail on ollut mun bucket listillä jo vuosikausia. Ehkä sen aika vielä joskus tulee. Idän pikajuna ehdottomasti kiehtoo myös, mutta onhan Afrikassa enemmän taikaa kuin Europassa junailussa.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:35

Kyllä mä uskon, että sun ollessa kyseessä, Rovos Railin aika vielä tulee, jos niin kerran haluat. 🙂

Vastaa
Jenni marraskuu 18, 2015 at 16:22

Aivan mielettömän kuuloinen junamatka (ja heti kävin katsomassa hintoja, kyllähän tuo olisi toteutettavissa :D), mutta täytyy myöntää, että muakin saattaisi vaivata ajatus elintasoeroista ja mielleyhtymät 1900-luvun alun junamatkailuun, jotka ainakaan tuolla seuduin tuskin kovin tasa-arvoisia olivat… Toisaalta mielleyhtymiähän ne kai lähinnä ovat, ja tsekkasin, että Rovos Rail on eteläafrikkalaisessa omistuksessa, joten voitot eivät ainakaan valu ulkomaalaisille monikansallisille yhtiöille tästä vaan jäävät todennäköisemmin hyödyttämään paikallisia yhteisöjä.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:40

Kiva, että sinäkin kiinnostuit Rovosista. Kyseessä on tosiaan eteläafrikkalainen perheyritys, joten rahat pysyy todennäköisesti maassa. Yrityshän työllistää suuren määrän paikallisia. Niin tumma- kuin valkoihoisia, mielestäni ihan tasa-arvossa. 🙂

Vastaa
Jenna / Journey Diary -matkablogi marraskuu 18, 2015 at 18:00

Tää junamatka päätyi just mun pakkothedäennenkuinkuolen -listalle. Ihan mieletöntä matkustamista! Voin kyllä kuvitella syyllisyyden tunteet kun kontrasti länkkäreiden ja köyhien paikallisten välillä on melkoinen.. Se taitaakin olla ainoa huono puoli tässä. Mutta tälläinen tää maailma on :/

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 18, 2015 at 18:42

Ihan mahtavaa, että tykkäsit niin paljon. 🙂 Tuohon kontrastiin vauraiden länsimaalaisten ja köyhien paikallisten välillä törmää valitettavasti monissa maissa, mutta kuten sanoit, tälläinen tämä maailma on. Täytyy vain yrittää tehdä parhaansa levittääkseen myös hyvää.

Vastaa
Miika ♥ Gia | matkakuume.net marraskuu 18, 2015 at 19:41

No nyt kyllä. Voisin kuvitella itseni tuonne. Helposti. Pidemmäksikin aikaa. En ole ollut mikään suuri junamatkailun ystävä, mutta olen mitä ilmeisimmin ollut väärissä junissa 😀

Samaistun kuitenkin hyvin myös tuohon etuoikeutettuun fiilikseen, ja sellaiseen herää aina itsekin etenkin tällaisissa tilanteissa kun tajuaa katselevansa köyhiä paikallisia jostain sellaisesta paikasta, joka tuntuu olevan heille aivan täysin saavuttamattomissa. Suomen mittapuulla sitä ei tosiaan tarvitse olla kovinkaan hyväosainen että on oikeasti käsittämättömän rikas verrattuna moneen muuhun. Tuntuu monesti kovin epäreilulta.

Mutta silti haluan tuonne junaan.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:41

Mitä ilmeisimmin olet ollut väärissä junissa 😀 Rovos Railillä pääsee helposti junamatkailun makuun!

Vastaa
Henna /suurin onni marraskuu 18, 2015 at 22:52

Oih ja voih, näyttää ja kuulostaa aika upealta! Olen näin vanhemmiten (vaikka nuoria tässä tosiaan vielä ollaan, ihan oikeasti) löytänyt itsestäni sen luksuksestakin nauttivan puolen. Voisin joskus päräyttää vastaavan junamatkan itsekin 🙂 Aika kaukana tosiaan Intian junista, itse en niistä niin välittänyt, toisin kuin siitä Trans-Mongolian matkasta. Se oli upea kokemus, vaikka siellä karjaluokassa matkustimmekin. Mutta Intian junat, äh. Odotan mielenkiinnolla seuraavaa postausta noista ekskursioista!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:43

Meistä itse kukin taitaa vanhemmiten tykästyä hieman paremman tasoisiin majoituksiin ja pieneen luksukseen, vaikka toisaalta voisin edelleen lähteä puoleksi vuodeksi Ausseja kiertämään pakettiautolla. 😀 Trans-Mongolian junamatka pitäisi selvästi päästä itsekin tekemään, kun sitä kaikki kehuu.

Vastaa
SiniSuo marraskuu 19, 2015 at 09:40

OOOOH! Etelä-Afrikka on ihana, samoin Amarula ja ne maisemat. Samoja ajatuksia kyllä Gian kanssa – aikamoista kontrastia (joidenkin) paikallisten elämään tuo junailu.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:45

Kontrastia ei tosiaan puutu! Sitä samaa se on niin monissa maissa. Pohjoismaissa on loppupeleissä niin pienet tuloerot, ettei sitä tahdo muistaa.

Vastaa
lena / london and beyond marraskuu 19, 2015 at 15:58

Mä luin tän jo aiemmin puhelimelta käsin, nyt kommentoimaan! Mä oon jotenkin mykistynyt tästä reissusta, olin kuullut siitä aiemmin, mutta tiesin hyvin vähän. Afrikka, auringonlasku, lasi viiniä ja hyvää ruokaa, upeat puitteet…. eikai tuosta voi olla innostumatta. 🙂 Afrikka on niin tuntematon kuin vain voi olla, käynyt vain Tunisiassa, mutta vielä joskus. Mä niin tykkään siitä sun instakuvasta, missä teidän poolilla on norsuja!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:46

Kiva kuulla, että Rovos Rail on ollut postausten perusteella positiivinen ylläri! 🙂 Afrikka on kyllä ihan mahtava kaikin puolin. Tuntemantonkin se on vain niin kauan kuin sieltä pysyy poissa. 😀

Vastaa
Stacy marraskuu 19, 2015 at 16:26

Tunteiden kirjo on myös minulle tuttu köyhien kanssa, koska itse olen PA ja silti reissaan. En voi välttää omatunnon pistoksia. Toisaalta, olen sanonut köyhille, että ei minullakaan olisi varaa matkustaa, jos minulla olisi lapsia, pitää tehdä valinta.
Olen ollut ylellisessä maisemajunassa Perussa ja todellakaan kaikki maisemat eivät olleet kivoja, vaan oli esimerkiksi lapsikerjäläisiä.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:48

Valintojahan tämä elämä tosiaan on meillä täällä pohjolassa. Ei meilläkään lapsellisina olisi varaa matkustaa samalla tavalla kuin nyt. Minäkin muuten olen ollut varmaankin siinä ihan samaisessa ylellisessä maisemajunassa Perussa. 🙂 Se oli vaan sen verran lyhyempi junamatka, etten edes muistanut koko asiaa ennen kuin nyt. 😀

Vastaa
Sanna I Siveltimellä marraskuu 19, 2015 at 21:35

No wau! Mielenkiinto heräsi ihan 100-0 ja olikin pakko käydä jo katselemassa reittejäkin. Ihanan rennon kuuluista matkailua. Tykkäisin varmasti! 🙂

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:48

Kiva kuulla! 🙂 Toivottavasti sieltä löytyisi jokin mieleinen reitti.

Vastaa
Heidi / Maailman äärellä marraskuu 19, 2015 at 23:33

Voi apua miten mieletön! Minäkin haluun. Mun mies on yrittänyt puhua mulle Trans-Siperiasta ja minä oon kommentoinut vaan että mene vaan, minä tulen sitten lentokoneella… Mutta tää junamatka, tän voisin kokee ja siihen yhdistettynä safari. Voi pojat! Pitänee ruveta selvittämään, mitä maksaa. Varmaan maltaita!

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:49

Olisihan tämä kieltämättä hieman erilainen junareitti kuin Trans-Siperian matka! 😀 Hyvä, että vaihtoehtoja löytyy. Toivottavasti pääsette kuitenkin miehen kanssa yhteisymmärrykseen kummalle lähdette!

Vastaa
AnnKat marraskuu 20, 2015 at 08:15

Näyttää aivan mielettömältä.
Itse olen ollut jo fiiliksistä siitä, kun pidemmillä junamatkoilla istuimen on saanut lähes makuasentoon ja pohkeiden alle tuen. En ole edes tiennyt, että tällaisiakin vaihtoehtoja olisi 😀

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:50

No nyt tiedät! 😀 Onhan parisänky junassa varmaan melko harvinaista!

Vastaa
Lotta Watia | Unagidon marraskuu 20, 2015 at 22:35

Todella mielenkiintoinen juttu! Joskus muistan telkkarissa nähneeni juttua tästä junasta, mutta enpä sitä enää muistanut. Afrikka on viime aikoina pyörinyt mielessä, joten tämä voisi olla aika mielenkiintoinen tapa ottaa ensilähestyminen mantereeseen. Aika vähän ollut matkustajia tuossa junassa – varmaan melko rento ja kiireetön meininki.

Vastaa
Elina / Vaihda vapaalle marraskuu 25, 2015 at 08:53

No olisi tosiaankin mielenkiintoinen ensilähestyminen Afrikkaan. 🙂 Rovos Railin junissa on maksimissaankin alle 80 matkustajaa. En tiedä kuinka paljon keskimäärin, mutta pieni matkustajamäärä on kyllä mukava. Safarimatkaa ei kai oikein olisi edes suuremmalla ryhmällä voinut toteuttaa. Rentoa ja kiireetöntä tuolla tosiaan on.

Vastaa
Meidän matkassa marraskuu 21, 2015 at 18:30

Pidän junamatkustuksesta. Kesällä juuri kiersimme Eurooppaa junalla ja siitä jäi kytemään uuden junamatkan mahdollisuus. Afrikkaa olisi hienoa kokea näin 🙂

Vastaa
Rami Rajakallio marraskuu 22, 2015 at 13:35

Rovos Rail on ollut pitkään haavena ja jossakin vaiheessa sen aion kyllä toteuttaa. Etelä-Afrikka on muutenkin niin upea maa, että sinne tekee mieli uudestaan vaikka useammankin kerran.

Vastaa
Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar marraskuu 22, 2015 at 14:18

PItkät junamatkat kiinnostavat mua tällä hetkellä suuresti. Olen haaveillut tuosta Trans-Siperian junamatkasta, mutta tämäkin olisi aivan mieletön kokemus. Näyttää ja kuulostaa siis niin hienolta, että haluan tuonne heti! 🙂

Vastaa
Anonyymi marraskuu 25, 2015 at 02:53

Ajajaja, tässä yhdistyvät haaveilemani Afrikka ja ihana junamatkustus. Vaikuttaa todelliselta -once in the lifetime-matkalta. Niin ja upeat kuvat!
-Tanja

Vastaa
Jane joulukuu 27, 2015 at 19:06

Melkoinen kerran elämässä -kokemus! Menneiden aikojen maailmaa… upeat puitteet junamatkalle! Wow.

Vastaa

Jätä Kommentti