Pallontallaajat.net
Valikko
Etusivu Uncategorized Ensikosketus Alaskan jäätiköihin – Juneau osa2

Ensikosketus Alaskan jäätiköihin – Juneau osa2

Kirjoittanut Elina | Vaihda vapaalle kesäkuu 22, 2014

Aika: 28.5.2014
Paikka: Juneau, Alaska

Valasristeilyn jälkeen meidät turistit ohjattiin jälleen parhaat päivänsä nähneeseen bussiin. Vastassa oli eri kuljettaja, mutta edellistäkin hulvattomampi. Ilmeisesti turistibussien kuljettajien koulutukseen sisällytetään myös stand up -komiikan oppitunteja. Siitä oliko komiikka hyvää vai huonoa, voidaan olla montaa mieltä. Ainakin moni nauroi bussissa samalla, kun tämä kuskiopas kertoi meille Juneausta matkalla jäätikölle. Siellä meidän tulikin sitten jättää kaikki syötäväksi kelpaava bussiin. Alue oli kuulema karhujen suosiossa, eikä kukaan halua nälkäistä mustakarhua reppuaan tonkimaan. Maisemat palkitsivat jälleen matkaajan.

Lumihuippuisten vuorten ympäröimänä oli Southeast Alaskan helpoiten tavoitettavissa oleva jäätikkö. Nähdäksesi Mendenhallin jäätikön, et tarvitse huippukuntoa tai venettä. Muutamat askeleet parkkipaikalta riittivät ja edessä aukesi hulppeat maisemat. Aurinkoa ei näkynyt, mutta toisaalta olisi voinut myös sataa kaatamalla. Se olikin meidän Alaskan lomamme motto, kun sää harmitti. Toistelimme, että voisi olla vieläkin huonompi sää. Pari kertaa tosin meinasimme toistaa sen jälleen, mutta kumpikaan ei enää keksinyt miten voisi olla vielä huonompi sää, kun vettä tuli kaatamalla vaakatasossa…

Mendenhallilla sää oli kuitenkin ihan ok. Bussikuski oli ilmoittanut, että meillä oli aikaa tutustua alueeseen 45 minuuttia. Ensituntumalta se tuntui ihan kohtuulliselta ajalta. Jäätikkö oli hyvin näkyvissä.

Sitten tajusimme, että siellä olisi vesiputouskin, jonne kestäisi kävellä edestakaisin 45 minuuttia. Enää aika ei riittänytkään kaikkeen. 

Tyydyimme ihastelemaan vesiputousta kauempaa. Se näytti kyllä aika makealta, muttei sieltä kuulema jäätikköä oikein nähnyt.

Jäätikkö oli kyllä aika mieletön. Näettekö alla olevassa kuvassa nuo pienet töhryn näköiset tuolla jäätikön yläreunassa melko vasemmalla.

Ne töhryt on ihmisiä. Kertonee jotain tuon jäätikön koosta. Jäätikkö on itseasiassa 19 kilometriä pitkä. Me emme tietenkään nähneet siitä kuin pienen, näkyvissä olevan osan. Ilmastonmuutos on jäätiköiden kohdalla näkyvää. Vuodesta 1958 jäätikkö on lyhentynyt 2,85 kilometriä ja sen sulaessa on muodostonut jäätikön etualalle järvi. Jäätiköstä lohkeilleita isoja jäälauttoja lillui järvessä. Sulaminen ei ole nopeaa.

 Jäätikköä ihastellessamme, huomio kiinnittyi lähempänä liikkuvaan tummaan kohteeseen.

Majavahan sieltä kiipesi vedestä rannalle.

Siihen se jäi sitten nököttämään meidän eteemme, näköalapaikan alapuolelle. Vieressämme oli jonkinlainen alueen ranger ja hän kertoi majavapariskunnan asuvan alueella puolisonsa kanssa. Ne ovat kuulema säännöllisesti siellä ihastuttamassa turisteja. Mukavaa, että toinen pariskunnan osapuolista sattui tulemaan näytille juuri meidän siellä ollessamme. Siihen se jäi tönöttämään ja ihmettelemään pienen maailmansa menoa.

Tuolla oli myös ihan kunnollinen visitor center ja kävimme siellä. Kaukoputkista pystyi katselemaan ylhäällä vuorilla kiipeileviä vuohia. Mieleen jäi kuitenkin parhaiten tämä alueen kartta.

Siinä näkyy Juneaun jäätikkö. Aivan mielettömän kokoinen sellainen. Jos katsot kuvaa tarkasti näet karttaan merkityn, nuolen osoittaman Mendenhallin jäätikön. Tämä jäätikkö on siis vain pienen pieni osa Juneaun jäätikköä, joka on aivan valtava. Se selittää hieman sitä miksi Juneauhin ei pääse teitä pitkin. Jäätikkö on 3900 neliökilometrin suuruinen. Tuo on sellainen kokoluokka, ettei sitä oikein voi käsittää. Jäätikköä olisi päässyt toki ihastelemaan ilmasta käsin helikopterilla, mutta sellaiset retket olivat matkabudjettimme ulottumattomissa.

Alaska on siitä jännä paikka, että kasvillisuus on hyvin samanlaista kuin Suomessa. Joissain paikoin sitä voisi ihan täysin erehtyä maasta, jos vain nappaisi kuvan luonnosta. Sitten mutkan takaa tuleekin näkyviin lumuhuippuisia vuoria tai jäätikkö ja tietää taas olevansa hyvin kaukana kotoa.

Mendenhallilla olisi mielestäni saanut helposti parikin tuntia kulumaan. Olisi ollut hauska kävellä vesiputoukselle ja takaisin. Silläkin riskillä, että olisi tullut nalle vastaan. Toivoimme näkevämme Alaskan reissulla karhuja, mutta mieluiten sitten, kun saisimme vuokra-auton alle ja voisimme sen suojista ihastella niitä. Juneaun alueella asuvat mustakarhut ovat leppoisampaa porukkaa kuin harmaakarhut, mutta ei niiden kanssa silti haluaisi kovin lähikontaktissa tuttavuutta tehdä.

Bussi kuljetti meidät takaisin Juneauhin. Oli vasta iltapäivä ja laiva lähtisi vasta illalla yhdeksän jälkeen kohti seuraavaa kohdetta. Meillä oli siis paljon aikaa.Nälkä kurni vatsassa sen verran, että päätimme käydä syömässä kelluvassa ravintolassamme. Laivassa on satamapäivinäkin ruokaa tarjolla kaiken aikaa. Toiset matkustajat jopa jäävät laivaan koko päiväksi. Puhuimmekin siitä, että risteilyturistit eivät taida kovin paljoa ravintoloitsijoiden tiliä kasvattaa, kun laivalla saa syödä ilmaiseksi.

Pienen ruokalevon jälkeen lähdimme tallailemaan ympäri Juneauta. Meillä oli missiona löytää kunnollinen kauppa. Tomi oli onnistunut unohtamaan partakoneensa kotiin, joten partavaahtoa ja höylä olisi jostain löydettävä. Sataman infopisteessä meille piirrettiin karttaan pari ruksia ja niiden perusteella lähdimme suunnistamaan. Matkalla kävimme muutamissa matkamuistomyymälöissä, joita oli paljon. Alaskassa oli sisustuksellisesti aika houkuttelevaa tavaraa myynnissä. Olen viime aikoina alkanut keräilemään matkoilta maskeja matkamuistoksi, joten selvää oli, että sellainen pitäisi jostain ostaa. Toistaiseksi jätimme kuitenkin ostokset tekemättä, koska lukemani mukaan Anchoragesta olisi edullisinta ostaa turistikrääsää.

Ensimmäistä ruokakauppaa emme meinanneet löytää, vaikka olimme sen ulkopuolella. Se ei todellakaan näyttänyt ruokakaupalta, vaan joltain hallintorakennukset tjsp. Vielä ulko-ovellakin epäröimme onko kyse ehkä sittenkin päiväkodista, mutta ovessa luki sama nimi kuin mitä infopisteessä oli karttaan kirjoitettu. Nyt se nimi on jo kadonnut muistin syövereistä, mutta kyseessä oli sellainen hauska hippikauppa. Siellä oli varmasti kaikki superluomua ja sitä rataa, muttei siellä mitään parranajovälineitä tullut vastaan. Pelkkää ruokaa vain. Jatkoimme siis kulkuamme kohti karttaan merkittyä toista ruksia kohden. Se oli kuulema ICA eli ihan entuudestaan tuttu, perusmarkettiketju. Juneau vaikutti ihan nastalta kaupungilta.

ICA löytyi ja saatiin ostokset tehtyä. Tomi halusi vielä käydä viereisessä viinakaupassa ostamassa paluumatkalle jonkin siiderin. Alaskassa alkoholia ei ilmeisesti saa myydä lainkaan ruokakaupoissa. Jenkeissä nämä säädökset vaihtelevat osavaltioittain. Viinakaupassa oli jenkkityyliin oikein epäilevä meininki. Ostoksena oli tosiaan yksi siideri. Meidän molempien henkkarit piti nähdä (eihän me olla vasta kuin kolmekymppisiä…) ja ajokortti ei kuulema käynyt henkilöllisyystodistukseksi. Onneksi passit sattui olemaan repussa mukana. Todennäköisesti julkijuopottelukin oli kiellettyä ja rangaistavaa, mutta joimme kuitenkin tuon yhden vaivoin hankitun siiderin matkalla takaisin satamaan samalla kun ihastelimme laivoja ja siellä täällä suihkivia vesitasoja.

 

Juneaussa on ehkä hienoin rumasta rakennuksesta muokattu kaupungintalo. Upealla maalauksella saa kamalasta laatikkotalostakin ihan näyttävän rakennuksen. Kuvassa näkyy lämpötilakin, 53 farenheitia eli tuollaiset 11-12 astetta celsiusta oli illan lämpötila. Sehän on suomalainen juhannussää!

Katumaisemaa.

Ja hieman pienempi katu. Tuo “katu” kulki siis tuonne rappusia pitkin ylös.

Juneaun poliisilla tuntuu menevän liikkumiskaluston suhteen yhtä heikosti kuin buenosairesilaisilla kolleegoillaan.

Siinä olikin sitten meidän päivämme Alaskan pienessä pääkaupungissa ja hyvä päivä olikin. Edelleenkään ei oltu rusketusta hankittu, mutta sitäkin enemmän kivoja kokemuksia. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa pieni, alle tuhannen asukkaan kaupunki Skagway.

Alaskan matkamme etenemistä ja blogia voit seurata kätevästi blogin Facebook -sivujen kautta.

Katso myös nämä

8 Kommenttia

Tiina kesäkuu 22, 2014 at 16:14

Kyllä majavien kelpaa asustella noissa maisemissa 🙂

Vastaa
Elina / Narulelu maailmalla kesäkuu 23, 2014 at 05:35

Todellakin! 🙂

Vastaa
Taajamafarmari kesäkuu 22, 2014 at 20:33

Tollasen jäätikön äärellä varmasti todella tuntee itsensä pieneksi!

Vastaa
Elina / Narulelu maailmalla kesäkuu 23, 2014 at 05:36

Kieltämättä! En minä muutenkaan itseäni kovin suureksi tunne 😀 mutta tuollaisissa paikoissa asiat saa ihan erilaiset mittasuhteet.

Vastaa
Pinkkis kesäkuu 23, 2014 at 10:50

Kyllä nämä teidän postaukset vaan kasvattaa aina matkakuumetta entisestään… mulla olis enää 3 yötä ennen 5 viikon roadtrippiä USAssa, meinaa olla jo kovasti perhosia masussa ja jännitystä ilmassa, en ole ikinä tehnyt noin pitkää ulkomaanmatkaa enkä käynyt noin kaukana muutenkaan. Ihanaa päästä vihdoinkin ite päivittämään reissublogia eikä aina vain lukea muiden 😀

Vastaa
Elina / Narulelu maailmalla kesäkuu 23, 2014 at 11:36

Piti käydä kurkkaamassa sun blogista millaisia reittisuunnitelmia teillä on ja täytyy sanoa, että todella hyvältä kuulostaa! Se viisi viikkoa menee nopeaan, mutta alkaa olla varmasti jo ihan riittävän pitkä aika, että on kiva palata kotiinkin 🙂 Hyvää matkaa ja päivitä paljon isoja kuvia blogiin!

Vastaa
reissaustajaruokaa kesäkuu 29, 2014 at 20:03

Nuo Jenkkilän turistikyytien oppaiden ¨"hauskat" jutut… apua, en tykkää yhtään! Bostonissa kärsin kun opas kälätti tahallaan bostonin murteella eikä paljoa ajatellut että murre ei ehkä avaudu ulkomaisille turisteille. Lapsuudestanikin muistan jonkun kyydin, missä olin tosi ihmeissäni oppaan touhuista.

Enpä ole Alaskaa ennen ajatellut kohteekseni eikä tuo kylmyys houkuta, mutta maisemat ja pikkukaupunkien tunnelmat maistuisivat, samoin jäätiköiden ja majavien näkemiset!

Vastaa
Kea | Deep Red Blues helmikuu 12, 2015 at 16:40

En voi käsittää etten oo kommentoinu tähän aikaisemmin. Varmaan johtuu siitä, että olin itse tuolla Alaskassa kun tämän julkaisit. Tuli ihan kyyneleet silmiin kun katsoin näitä kuvia ja luin sun tekstiä. Se kauppa missä kävitte, jossa oli hippimeininki ja ruoka oli varmaan Rainbow Foods. Ollut siinä iät ja ajat, varmaan 90-luvun alusta ainakin ja oon vaan odottanut milloin se menee nurin mutta ehkei se sit menekään. Ostan sieltä aina ite jostain syystä alaskalaista huulirasvaa.

Vastaa

Jätä Kommentti